Täysi kymppi

Mikä onkaan pieni, pörröinen ja sen hännäntöpö heiluu vimmattua vauhtia? Mikä juoksee tuultakin nopeammin tehden tiukkoja kurveja, välistä pysähtyen maitohörpyille jotta taas jaksaa leikkiä? Mikä tutkii uteliaana niin kivet ja kannot kuin männynkävytkin ja hurjien tutkimusmatkojen jälkeen nukahtaa pienenä sykkyränä äitinsä valvovien silmien alle?

 

Mäntylahden Mailerihan se! Mainio pieni kaveri, joka hurmasi tämän kummitädin sydämen täysin viime sunnuntaina kun viimeinkin pääsin tätä elämän suurta ihmettä katsomaan. Pienokainen katseli aluksi hieman kauempaa että kukas tämä tyyppi sitten on kun äiti-poni sai valtavasti kehuja urotyöstään ja hienosta ponilapsesta. Kun tammamamma oli tehnyt turvatarkistuksen, oli viimen aika päästä tutustumaan itse prinssiin. Hän oli ensin sitä mieltä että kuules täti, pidä pientä etäisyyttä mutta hetken heinäkasassa istuskeltuani se päätti että tuon tyypin kanssa voi ehkä hieman leikkiä. Ensin rapsuteltiin rinnuksista joka on kuulemma muodostunut herran lempipaikaksi jota en epäile lainkaan, takaisin rapsutettiin pienillä ikenillä niin maan vimmatusti.

Hieno äitiponi!

Nuuh huuh, kuka se sinä sitten olet?

Minä olen tuon mammaponin entinen omistaja kuules!

Jotta ei olisi pienintäkään epäilystä kenen poika Maileri on, löytyi takapuolen päältä myös pukkinappula jota painamalla pienet kaviot tekivät teräviä pukkihyppyjä. Leikkisyyttä ei herralta myöskään puuttunut, koko ajan olisi pitänyt olla painimassa, niin kivaa se sen mielestä oli. Kaikista hellyttävintä oli kuitenkin sen mahdoton pusutteluinto, Krista ei ollut lainkaan liioitellut sanoessaan että tyyppi pussailee koko naaman ihan märäksi!

Slurps, nyt pussataan!

Kutittaako sinuakin, annapa ko minä autan!

Mitäs tölläät, saa kai sitä nyt vähän turvalla hiplailla?

Tämä ihana pikkujätkä on väriltään harmaa varustettuna hassulla valkoisella täplällä selässä. Pää on kuin pienellä poronvasalla, korvat ovat karvaiset ja eloisat. Harja alkaa alun mahdottomien säkkäräkiharoiden jälkeen pikkuhiljaa suoristua ja jos äitiään katsoo, voi odottaa komeita jouhia! Vauhtia riittää ja samoin rohkeutta, uteliaana se haluaa tutkia kaiken mahdollisen.

Arvosana on tietysti täysi kymppi, täydellinen sydäntemurskaaja harjasta hännänpäähän, vai mitä sanotte? Ei tuollaista pientä varsanväkkärää voi olla rakastamatta!