Viime aikoina on kovasti ollut tapetilla kiusaaminen. On koulukiusaajia, nettikiusaajia, työpaikkakiusaamista, lista on loputon. Mikä näitä kaikkia sitten yhdistää? Miksi joku tuntee tarvetta polkea toista ihmistä matalaksi ja saada hänet tuntemaan olonsa vähempiarvoiseksi ja huonoksi? Mikä näitä ihmisiä oikein vaivaa?
Innoituksen ja kipinän tähän kirjoutukseen sain erään tunnetun bloggaajan tapauksesta. Ihminen on ollut tapetilla nettimaailmassa etenkin hevostalli.netissä sekä oman bloginsa kautta. Taustaa niille jotka eivät kyseistä henkilöä tunne: Hän on tavallinen nuori nainen joka on ostanut itselleen lämminverisen ravihevosen josta hän on parhaansa mukaan kouluttanut itselleen ratsun. Blogia kyseinen henkilö on kirjoittanut noin 2-3 vuotta ja lisännyt myös kuvia ja videoita hetkistään hevosensa kanssa.
Jossain vaiheessa netissä alkoi poru siitä kuinka kyseinen henkilö "sahaa" eli liikuttaa käsiään vuorotellen rajusti saaden liikkeen tuntumaan hevosen suussa pahalta. Tästä saatiin harvinaisen mehukas juttu aikaiseksi jota on ilmeisesti jaksettu jauhaa jo vuosi, ellei parikin. Anonyymit nettikommentoijat olivat suurin piirtein sitä mieltä että koko tytön ei kannattaisi enää ratsastaa ja voi kuinka hän ei voi tunnustaa omia virheitään jne. Kun yksi topic aiheesta lopetettiin joku aloitti uuden ja homma jatkui samanlaisena. Toinen suuri kritisoinnin aihe oli se, että hän hyppää hevosellaan aivan liian usein ja aivan liian isoja esteitä. Kun sitten viimein kävi niin (kuten jokaisen hevosen kohdalle jossain elämänsä vaiheessa) että hevonen alkoi ontua, syy oli päivänselvä: mitäs oli likka hyppyyttänyt hevosta liikaa.
Olen pyrkinyt seuraamaan tilannetta objektiivisesti ja kiihkoilematta, mutta nyt en kerta kaikkiaan voi enää olla hiljaa. Tämä tyttö on hoitanut hevosensa tunnollisemmin kuin moni muu eikä taatusti tahallaan tekisi mitään mikä vahingoittaisi hevosta. Hän ei ole täydellinen ratsaja, kukapa meistä olisi, eikä ole itseään sellaiseksi väittänytkään.
Ensimmäinen kuolemansynti: Käsien epävakaus (jota aika monella ratsastajalla on ongelmana) tuntuu olevan kamala kuolemansynti useimmille hevosihmisille. Miksi ihmisille ei sallita virheitä? Tässä vaiheessa joku viisas taatusti älähtää että ei, tyyppi väittää myötäävänsä vuorotellen käsillään. Se ja sama miksi sitä nimittää, oli se myötäämistä vai käsien epävakautta, se ei todellakaan ole hevoselle kuolemaksi. On hevosia jotka rullataan pakettiin niin että ne eivät henkeä saa (jopa olympiatasolla) puututaan herranjestas tällaiseen toimintaan eikä vahdita suurennuslasin kanssa heilahtiko se bloggajan hevosen pää sivulta toiselle juuri tuossa kulmassa.
Toinen kuolemansynti: Liika hyppääminen. Onkohan kukaan arvostelija koskaan oikeasti edes lukenut blogia, ainakaan ajatuksen kanssa? Johan kyseinen henkilö on moneen otteeseen kertonut postaavansa mieluummin hyppypäivistä, sillä niistä on materiaalia ja esteet ovat molemmille sydämenasia. Itse olen ymmärtänyt että on ihan okei hypätä 1-2 kertaa viikossa. Se että on pari kertaa ison esteen ylittänyt ei pilaa hevosta tai katkaise sen jalkoja.
Kolmas kuolemansynti: Henkilö ei valmentaudu säännöllisesti. Kuten hän on useaan otteeseen maininnut, hän ei ole syntynyt kultalusikka suussa saatikka ole niin kovapalkkaisessa työssä että voisi valmentautua kaikkien muiden hevosen kulujen jälkeen. Tämä ei tarkoita että hän pitäisi itseään nin hyvänä ratsastajana että ei valmennusta kaipaa.
Neljäs kuolemansynti: Meni sitten ja otti sen valmennustunnin. Niin tai näin, aina väärinpäin, nyt on valmentaja väärä ja epäpätevä kun ei ole samaa mieltä kuin hevostalli.netin raati. Tyhmä tyyppi, olisit nyt paremman valmentajan pyytänyt!
Viides kuolemansynti: Kisaa lämminverisellä esteitä. Siis sehän on pelkkää päätöntä kaahausta, hevonen juoksee ja hyppää mistä sattuu mutta ratsastajallehan on tärkeintä vain voitto, eli kaahataan pää pilvissä ja viedään ensimmäinen palkinto parempien ratsujen nenän edestä. Eihän hän olisi sitä ansainnut noin rumalla ratsastuksella.
Kuudes kuolemansynti: Kouluttaa ja ratsuttaa muiden hevosia. Kehtaa nyt vielä mennä pilaamaan muidenkin hevoset ja nimittää itseään ratsuttajaksi. Eihän hän ole kuin miljoona kertaa sanonut ettei ole ammattilainen, mutta jos joku haluaa apua esimerkiksi entisen ravurinsa kanssa, tai mahdollisesti pienten ponien, on tämä ihan tavallinen ihminen luvannut käydä katsomassa onko hänestä apua.
Seitsemäs kuolemansynti: Elää, hengittää ja vielä kehtaa pitää blogia! Sekin on ihan omaa syytä että inhottavat anonyymit kiusaavat, mitäs on "julkkis" ja kirjoittaa blogia jota ihmiset voivat lukea. Mitä provosoituu niin herkästi ja vastaa kipakasti kaikenmaailman idiooteille? Mitäs virnuilee ja on positiivinen, jokuhan voi saada siitä slaagin.
Käsi sydämelle, onko tämä ihminen tosiaan niin kamala ja inhottava että on ansainnut tällaisen kohtelun? Olisiko aika keskittää kaikki tämä negatiivinen energia oikeasti kaltoinkohdeltujen eläinten auttamiseen? Kuinka moni teistä arvostelijoista on tehnyt
oikeasti eläinsuojelullisen teon ja ilmoittanut esimerkiksi huonosti pidetystä hevosesta jolla ei ole talvella kattoa päänsä päällä, naapurin koirasta joka ei saa ruokaa tai vettä tai kissasta joka jätettiin julmasti heitteille?
Onko kiusaaminen vain oman pahan mielen purkamista vai saako joku siitä oikeasti hyvän mielen?
Kuka ihan tosissaan jaksaisi paskakommentteja päivästä toiseen monta vuotta?
Ne jotka tuntevat piston sydämessään (olettaen että sellainen löytyy) sietäisitte hävetä!
Muokkaus: Nimi poistettu. Vaikka kyseinen henkilö on tunnettu bloggaaja, ei minullakaan ole oikeutta hänestä nimella kirjoittaa oli tarkoitukseni hyvä vai ei.
