Passagea tallin käytävällä

Eilen oli minun tämän viikon viimeinen Pablo-päivä ja Oona palaa loppuviikoksi hevostelun pariin. Menin tallille jälleen kerran heti töiden jälkeen ja päätin tänään mennä kangilla. Pablo oli sitä mieltä että en halua millään kankikuolaimia suuhun ja aikani yritin hyvällä mutta kun se nakkasi päänsä tosissaan yläilmoihin, lämäisin sitä kaulalle että nyt perhana! Tässä vaiheessa herra päätti kääntyä ja liihoitella passagea tallin käytävän toiseen päähän. Sinne se jäi järkyttyneenä puhisemaan kunnes talutin sen takaisin oikealle paikalleen. Sen jälkeen kuolaimet eivät olleetkaan yhtään paha juttu ja suu aukesi välittömästi, ilkikurinen ötökkä!

Maneesissa olimme tällä kertaa yksin ja aloitin työskenelyn käynnissä ensin kaarevilla urilla ja sitten siirryimme väistöihin. Tein paljon avoja, sulkuja ja pohkeenväistöjä ja lisäksi muutaman takaosankäännöksen. Ne menivät oikein kivasti ja näiden jälkeen jatkoimme siirtymisillä. Käynti, seis, käyntilisäyksiä ja kokoamisia. Kun se alkoi kuunnella istuntaa hyvin (paremmin itseasiassa kuin koskaan ennen, jes!) jatkoimme ravisiirtymisiin. Aika ajoin se tuntui olevan tosi kivasti takajalkojensa päällä ja teki kunnolla töitä. Vielä hetki laukkaharjoitteita, näissäkin siirtymisiä ja lisäksi ympyräkahdeksikkoa vaihtamatta laukkaa. Vaikemapaan suuntaankin vastalaukka sujui hyvin eikä se rikkonut kertaakaan. Tähän oli hyvä lopettaa (tietysti loppuravien kera) ja jätin Pablon kävelemään loimi päällä irti sillä se seuraa ihmistä kuin koira :) Siivosin lantakasat pois ja samalla kävelin ruunimuksen kanssa maneesia ympäri.


Tallissa se sai odottaa käytävällä kun siivosin sen karsinan, laitoin varusteet pois ja sapuskat valmiiksi.

Alla olevassa videossa esiintyy muuten Pablon isä, eikö ole upea!!

Balou du Rouet (toinen video)

Sitten vielä heipat pojalle ja ei muuta kuin salille treenaamaan. Olen pyrkinyt käymään pari kertaa viikossa tekemässä kunnon treenin joka vahvistaisi kroppaa ja näin ollen se pystyisin ratsastamaan paremmin. Tunti hurahti vielä salilla ja kotiin mennessä olin ihan naatti.

Loppuviikko meneekin koiraillessa, tänään ovat vaihteeksi agilitytreenit Reinon kanssa. Huomenna lähdetään Rymyn kanssa potkuttelemaan ja tokoilemaan ja viikonloppu on pyhitetty tuntien pitoa lukuunottamatta kodille ja koirille.

Kyllä se elämä ilman ihania karvakavereita olisi tylsää vai mitä?!