Sataa sataa ropisee

Otsikkokin sen kertoo, täällä sataa kaatamalla! Heräsin aamulla ennen kuutta ja reippaana tyttönä kissat ruokittuani siirryin hoitamaan pikkueläimet. Hetken ihmettelin missä mahtaa olla mustista gerbiiliveljeksistä neljäs tyyppi ja kääntelin pesämökitkin ympäri. Yhtäkkiä huomasin purujen alta pilkottavan pienen jalan ja sieltähän se löytyi, valitettavasti hengettömänä :( Olisikohan sydänkohtaus, sillä en ollut tuntenut siinä minkäänlaisia kasvaimia ja ulkoisia vaurioitakaan ei ollut. Eihän siinä muu auttanut kuin kerätä se sieltä pois ja siivota terraario ennen töihin lähtöä.
Päivä meni kuitenkin oikein rattoisasti ja reippaasti ja kotiin saavuttuani heitin tammoille päiväheinät ja lähdin sen jälkeen sisälle hoitamaan vielä muutaman työsähköpostin.

Ainiin, en ehtinyt aiemmin kertoakaan että Lirikan kömpelys otti ja liukastui viime perjantaina tarhassa ja oli täysin jalaton kaksi päivää. Ensin olin ihan kauhuissani että nyt sattui pahemmin mutta onneksi vaiva näytti paikallistuvan vain lavan alueen lihakseen. Tietenkään lihasvammat eivät ole leikin asia nekään, mutta parempi niin päin kuin jalka poikki. Lirika oli karsinalevossa neljä päivää, jätin siltä kaikki rehut pois, annettiin kipulääkekuuri ja kylmättiin jalkaa aamuin illoin. Neljäntenä päivänä se olikin niin virtaa täynnä että hyvä jos ei karsinasta karannut! Käytin sitä kävelemässä ja annoin sen kulkea kentällä vapaana ja siellähän vanha rouva intoutui revittelemään ihan kunnolla, hyvä ettei meihin katsojiin takakavioilla osunut! Luulen ja toivon että vamma ei ollut niin vakava kuin aluksi pelättiin.

Tiistaina kävi myös eläinlääkäri raspaamassa molemmilta hampaat. Lirikahan ei taaskaan hyväksynyt toimenpidettä muuta kuin vahvasti rauhoitettuna. Kyllä siinä eläinlääkäriäkin hetken päästä jo hieman hymyilytti, noin vanha ja silti noin temperamenttinen ja luonteikas! Kovasti se sai kehuja hampaistaan, kuulemma erinomaiset ikäisekseen mikä oli oikein hienoa kuulla. Ponilla ei ollut juuri mitään sanomista hampaissaan kun taas Lirikalla oli muutama piikki vasemmalla niin kuin epäiltiinkin. Puolen vuoden päästä sitten uusi tarkistus!

Nyt ollaan oltu ihan kävelytyskuurilla molempien kanssa, mennään puolen kilometrin matka mummolaan laitumelle, oma tarha on sen verran mutavellinä ettei sinne viitsi laittaa. Tänäänkin päiväheinien jälkeen köpsyteltiin laitsalle pariksi tunniksi, itse kahvittelin anoppilassa ja treenasin koirien kanssa tokoa ja hauskaa oli!

Nyt olisi vielä iltaruokinta ja sen jälkeen pitääkin melkein kömpiä nukkumaan, huomenna on näet aamuvuoro, seitsemäksi pitäísi olla jo reippaana töissä.