Reipas talkoilija

Vitsit että viime viikonloppu oli mahtava, kävin sunnuntaina talkoilemassa Länsirajan Kennelkerhon järjestämissä agility-kisoissa. Okei, aamulla tuntui todella vaikealta herätä ja lähteä ajamaan jo seitsemältä, mutta aamukahvin jälkeen sitä kummasti piristyi. Paikalle saavuttuani laitoimme porukalla kanttiinin kuntoon ja kunhan tuomarikin oli aamupuuronsa saanut, lähdimme tekemään ensimmäistä hyppyrataa joka tarkoittaa rataa ilman kontaktiesteitä. Viimein kun rata oli mitattu ja ajanottolaitteet olivat kunnossa, starttasi ensimmäinen luokka. Sain onneksi olla ratahenkilönä niin pääsin kunnolla hommaan sisään. Kaikilla kisaajilla näytti olevan hauskaa ja kukaan ei ottanut hommaa turhan vakavasti. Oli jotenkin ihana huomata että vaikka kaikki ensimmäisen radan kisaajat olivat kaikki siirtyneet jo kolmosluokkaan, eivät koirat toimineet aina niin hyvin ja eräs jopa karkasi radalta tekemään ihan omia kuvioitaan.

Reiska harjoituksissa

Hienoja suorituksia, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, niitä oli kisat täynnä. Eräs koira keksi kokeilla miltä tuntuu hypätä A-esteen harjalta suoraan alas, useampi kuin yksi kilpailija veti lipat ennen esteitä ja kurveissa, hui, kyllä siinä vähän väliä sai olla sydän kurkussa! Onneksi suuremmilta vahingoilta vältyttiin ja kisat saatiin hyvin purkkiin. Kaikista mukavinta oli se, että itselle tuli sellainen tunne että aivan hulluna haluaisin päästä radalle itsekin. Olisin luullut että tällaisella jännittäjällä olisi maha kipeänä jo pelkästä ajatuksesta, mutta ehkäpä tämä onkin se minun laji.

Eilen kävin taas treenaamassa minun "opetuslapsia" Tornion Kennelkerholla ja voi että olin heistä taas niin ylpeä! Kaikki olivat treenanneet valtavasti ja alun mahdoton säätäminen ja tohina on jäänyt paljon vähemmälle. Vaikka joskus väsyttää niin mahdottomasti työpäivän jälkeen raahautua hallille, saa siitä kuitenkin irti todella paljon. Pääsen näkemään erilaisia koiria ja miettimään erilaisia ratkaisuja ongelmiin, sillä jokainen koira on yksilö joka toimii omalla tavallaan. Kurssia onkin jäljellä enään kolme kertaa, toivottavasti oppilaat ovat itse olleet tyytyväisiä!

Nyt kuitenkin nukkumaan, jatketaan tarinointia taas myöhemmin!