Emmi Lavikan koulutus

Tässä on ollut taas vaihteeksi niin kova tohina päällä että ei ole ehtinyt istahtaa edes kirjoittamaan! Olemme treenanneet kolmesti viikossa aksaa ja aamu- sekä iltaruualla ollaan tehty vähän tokojuttuja. Viime sunnuntaina kävimme myös Emmi Lavikan tokosemmassa jonka oli järjestänyt Koirakoulu Kisma Kempeleessä. Lähdimme Minnan kanssa hyvissä ajoin liikenteeseen ja perille löysimme ihmeen helposti, yleensä eksymme paljon pahemmin :) Kismalla oli hieno halli jossa oli loistavat tilat koirien häkeille, kahvihuone sekä kivan kokoinen treenialue. Ehdimme näkemään pari koirakkoa ennen meitä ja Emmi ehti vaakuttaa jo siinä vaiheessa taidoillaan.

"Aina tuota äitiä saa hävetä..."

Meidän ollessa vuorossa kerroin meidän suurimman pulmamme, eli seuruun. Emmi pyysi näyttämään mikä mättää ja suorastaan salamana sanoi että hän ei tykkää koiran pään asennosta. Sehän on vähän sellainen kyyläävä korppikotka ja se on ollut matalana ja hiippailevana seuruussa. Emmin ohje oli lähteä korjaamaan asia jo perusasennossa, eli en saa jatkossa hyväksyä ollenkaan sitä olkien alta kurkkimista :) Katsoimme myös meidän luoksetulon, eli sitä että se yleensä läsähtää kenttään kun jätän sen istumaan. Kappas, eipäs mennytkään maahan vai istui kuin tatti! Jennin koulutuksen jälkeinen treeni on siis tuottanut tulosta, jes! Toisella kierroksella katsoimme kapulan pitoa ja noutoa. Emmi kehui että Lillanilla on todella hyvä kapulan pito ja siinä ei ole mitään korjattavaa. Lähdimme harjoittelemaan noutoa tarjoamisen kautta, eli ensin tiputettiin kapula maahan ja annettiin koiran tarjota nostoa itse. Tämä oli Lillanille helppoa, sillä me olemme harjoitelleet kapulan pidon juuri näin. Tästä vaikeutettiin tehtävää niin että heitin vähän matkan päähän kapulan ja lähdin liikkumaan itse hieman taaksepäin. En sanonut ensin mitään vaan odotimme hoksaako Lillan lähteä kapulan kanssa minua kohti. Raukkaparka katsoi ihan hämillään että mitä ihmettä tässä haetaan ja kävi maahan kapula suussa :D

Tätä te varmaan tarkotitte?? Kuva: Kaisa Heikkinen

Tästä sitten hieman autettiin kutsumalla koiraa nimeltä ja kun se lähti kohti, piti heti kehua ja vapauttaa tehtävästä. Kyllä se pikku-tirriäinen on hauska tyyppi! Näytimme myös meidän kaukot ja Emmi muistutti että pitää olla myös aina sama kriteeri etujalkojen tekemisessä. Tähän mennessä en ole kyllä suonut niille ajatustakaan vaan tuijottanut maanisesti takasia etteivät ne liiku mihinkään :D Myöskin istuma-asentoa moitittiin hieman liian matalaksi, eli tässäkin pitää vain itse muistaa vaatia oikea suoritus aina ja joka kerta.

No oisit nyt heti sanonut! Kuva: Kaisa Heikkinen

Emmi kehui kuitenkin Lillania hyvin ajattelevaiseksi ja symppikseksi tyypiksi ja niinhän se kyllä on <3 Olin erittäin tyytyväinen koulutuksen antiin ja menen kyllä ehdottomasti toistekin jos vain sellainen mahdollisuus tulee!