Kauan odotetut luustokuvat

Toiset Raunon treenit takana ja hitsit miten kivasti meni! Teimme oikeastaan vain A-estettä ja siitä sitten muutaman hypyn pätkä. Tosi hienosti Lillan teki, vauhdilla haki esteen ja tuli lujaa alas asti. Hyvin se myös osasi lähteä kontaktin alastulosta seuraaville esteille ja Rauno opasti hyvin taas ohjaamaan kaukaa kun koira siihen kerran pystyy. Lillanhan vastasi ohjauksiin tosi kivasti ja treeneistä jäi tosi hyvä mieli, ne olivat lyhyet mutta tehokkaat. Sehän ei ole se määrä vaan laatu!

Tiistaina päästiin jälleen Teresan tokotreeneihin ja tällä kertaa sujui huomattavasti paremmin kuin viimeksi. Teimme seuruuta jossa erityisesti keskityttiin täyskäännöksiin. Sain hyviä vinkkejä siitä kuinka saan koiran käyttämään takaosaansa käännöksissä ja näitä myös kotiläksyiksi. Tämän lisäksi tein itsenäisesti hyppyharjoitusta ja ainoastaan yhden kerran Lillan laskeutui makuulle ja sen jälkeen sitten heti helpotettiin ja otettiin uudestaan jolloin virhettä ei enää päässyt syntymään.

Teresan opastuksella tehtiin myös liikkeestä maahanmeno johon pienen takkuilujakson jälkeen on löytynyt taas hyvä draivi. Tässäkin piti viikon ajan hieman helpottaa ja tehdä vain nopeita maahanmenoja ja nopeita palkkauksia niin johan alkoi lyyti taas kirjoittaa! Kapulan pito oli täysi kymppi josta saimme kiitosta. Lillan on niin säpäkkä ja reaktiivinen koira että Teresa ei olisi ihan heti olettanut sen osaavan noin hienosti rauhottua ja pitää kapulaa vakaana ja rauhassa. Niin se kuitenkin teki joten nyt ei saa mennä itse pilaamaan tätä liikettä jankkaamalla sitä turhaan. Kaikista paras fiilis jäi kuitenkin luoksetulosta jossa koira jäi hienosti istumaan ja pysyi vaikka menin täyden matkan päähän. Lisäksi se tuli kuin pieni tykki luokse, ei ollenkaan himmaillut eikä epäröinyt vaan paahtoi reippaasti sivulle, on se hieno!

Kotona ollaan tehty nyt edelleen asennonvaihtoja mutta keskitytty nyt eritoten siihen että Lillan osaa olla sivulla ihan rauhassa eikä koko ajan yritä tarjota maahanmenoa. Palkkaustiheys tulee olla sellainen että virhettä ei ehdi tapahtua ja vasta pikkuhiljaa vähentyä. Lisäksi ollaan tehty täyskäännöksiä oikein urakalla ja on hauska huomata kuinka se selkeästi huomaa koko ajan paremmin käyttää takaosaansa.

Ilmeesi kun kuulet että huomenna on eläinlääkäri :D

Eilen oli myös varsin jännittävät hetket käsillä, sillä meillä oli aika luustokuviin. Ajelimme Kristan kanssa aamulla Pelloon sillä Lillanin lisäksi myös Kristan sijoitusuros kuvattaisiin. Ensimmäisenä kuvattavaksi pääsi Leo ja sieltä tulikin omistajia tyydyttävät tulokset. Kauhunsekaisin tuntein vein Lillanin seuraavaksi röntgeniin mutta kaikki huoli oli turhaa. Lonkat lähtivät kirkkaasti A:n arvoisina, kyynärät nollana ja selkä oli puhdasta priimaa. Olin aivan hurjan helpottunut, etenkin kun edellisellä viikolla tehdyssä silmä, sydän- ja polvitarkissakaan ei löytynyt mitään negatiivista. Huh, nyt täytyy toivoa että koira pysyy muuten terveenä.

Luustokuvien tärkeys korostui entisestään kun mittasimme Lillanin treeneissä. Se oli melko selkeästi pikkumaksi joten isojen hyppyjen kanssa ei huonolla luustolla kannata pelleillä. Tottakai odotamme vielä virallista mittausta, mutta nyt on hyvä henkisesti valmistautua isompiin luokkiin. Nyt olen kuitenkin kaiken kaikkiaan tyytyväinen pikku-neitiin, se on täyttänyt kaikki minun odotukset ja suorastaan ylittänyt ne <3