Kelpie pyykkärinä

Voihan mahdoton sentään! Meidän kirppu teki eilen ihan ekaa kertaa kokonaisen keinun! Tosi hienosti uskalsi ensimmäisen epäröinnin jälkeen ja paukautti laudan alas että kolina kävi :) Hieno ja nopea pysäytys ja sitten menoksi! Olipas hieno hetki, kova työ alkaa tuottaan tulosta. Jotta tämä hehkutus ei tähän loppuisi niin tekihän se pikkupirkko myös kepit kokonaan ilman ohjureita ja vieläpä neljä kertaa! Ohjasin molemmilta puolilta ja lähetin sen myös vähän vaikeammasta kulmasta ja hienosti se meni. Nyt se ei edes himmaillu loppua kohden vaikka lelu olikin näkyvillä vaan puksutti mennä vauhdilla koko sarjan. Oon vain niin superiloinen ja sain tosi hyvän mielen että jotakin on tehty oikein kun homma etenee. Aina välistä meinaan pelottaa että mokaan jotain ihan radikaalia, mutta ainakin toistaiseksi homma näyttäisi menevän niin kuin pitää.

Maanantaina kävimme Raunon treeneissä ja tehtävänä oli suhteellisen vaikea radan pätkä. Alku meni hyvin, se löysi hienosti vinot hypyt ja pysyi paikalla. Käytimme myös apu"häiritsijää" eli treenikaveri heilutteli lelua Lillanin selän takana jotta se ei keskittyisi niin vahvasti minuun kun jätän sen lähtöön. Sanottakoon että koirassa ei ollut mitään vikaa treeneissä, itse olin taas vain solmussa aivojen ja kropan kanssa mikä ei liene kenellekään yllätys. Pyöristin koko ajan liikaa linjaa lopussa ja koira meni enemmän kuin kerran hypystä ohi. Videolta kun katsoin niin teki mieli potkaista itseä, niin tolloja mokia oli. Yhtäkaikki, oli siellä hyviäkin juttuja ja ensi viikolla jatkuu!

Tiistaina käytiin taas Teresan tokossa ja tällä kertaa teimme pitkää seuruupätkää ja keskityimme eritoten hitaaseen käyntiin sekä juoksuun. Meni aivan asiallisesti, mutta kuten videoltakin näkee, pitää minun nyt keskittyä enemmän vasemman käännöksen valmisteluihin eikä jyrätä pientä kelpieparkaa :D Lisäksi teimme myös kaukot ja niissä Lillan pysyi jo kivasti maassa eikä itse tarjonnut sivulle nousua ennen käskyä. Lopuksi teimme vielä paikallaolon ja edelleen annoin Teresalle pikkutirpan hihnan, sillä nyt rivistössä oli muutaman viikon takainen hulinakaveri Elsa joten riskien minimointi oli ihan fiksu liike tässä vaiheessa. Hienosti typykkä pysyi eikä edes vilkuillut Elsaa joten tyytyväinen sai olla.

Kotona Lillan on ollut tulta ja tappuraa. Iltaisin se saa aina ihan hirveän hepulin ja vetää taloa ympäri ihan täyttä neliä ja välistä repii mukaan lehtiä ja nurmea. Viisi minuuttia saa katsella kun se suhahtaa sieltä täältä ohi ja nauttii siitä kuinka nopea hän onkaan :D Pyykkiavustan rooli sujuu häneltä myös erinomaisesti: joka ikininen kerta kun menen pyykkikoneelle, täytyy pienen kelpsuttimen olla mukana jutussa. Vaikeaa tässä on kun neiti haluaa repiä myös likaiset, vasta koneeseen menossa olevat vaatteet pois, on se ihan hassu!

Tällä viikolla käymme vielä huomenna lauantaina itsenäisesti treenaamassa ja sunnuntaina pidetään hyvin ansaittu vapaa ja retkeilypäivä!