maanantai 7. heinäkuuta 2014

Huh hellettä!

Viime viikko on ollut yhtä treenaamista ja oikeasti nyt on tauko mulla ja Reiskalla molemmilla paikallaan. Torstaina meillä oli taas Arin treenit Pellossa jonne lähti jälleen kerran Anne ja Friida mukaan. Hui kauhistus mikä rata, mutta selvittiin uutteralla yrittämisellä se lopulta kunnialla läpi muutamaankiin kertaan. Reino tykkää nyt vain niin kovasti kontakteista että sen kanssa saa olla todella tarkkana että se ei pinkaise kontaktialuetta kokonaan yli. Friidakin meni tosi mallikelpoisesti, kyllä huomaa että säännöllinen harjoittelu tuottaa tulosta.



Perjantaina lähdin töiden jälkeen kentälle, sillä yksi tapakasvatuskurssilaisistamme oli muistanut että meillä on vielä yksi harjoituskerta jäljellä ja päätimme sitten yhdessä harjoitella agilityä. Paljon emme Reinon kanssa tehneet, lähinnä testasimme vain että se pysyy hanskassa vaikka kentällä oli yhtä aikaa Karon pentu Kira ja Heidin Pirre. Aika jees, voin olla kohtalaisen tyytyväinen. Lauantaina olimme sopineet avoimen aksavuoron kentälle ja koska Aadalla ei ollut omaa koiraa mukana, annoin Reinon lainaan. Tätä ennen kokeilin itse ja herra R oli sitä mieltä että huutele siellä vain, mulla on ihan muuta tekemistä. Okei, myönnettäköön että itsellä oli ehkä hieman liian ankara ote siihen tällä kertaa, vissiin on pipo alkanut kiristymään liikojen reenikertojen seurauksena.

Tyylikkyyden multihuipentuma


Kun Aada otti poijan haltuunsa se oli niin innoissan ja iloinen kuin pieni koira vain olla voi. Jos se hetkeksi harhautui johonkin niin Aadan ei tarvinnut kuin hihkaista että Reino tänne niin koira juoksi paikalle ääntäkin nopeammin. Tytöt nauroivat kentän laidalla että harmittaako edes vähän? No, kuten arvata saattaa niin harmitti ja ihan sikana. Toisaalta ihan mahtavaa huomata kuinka hyvin Aadalla ja Reinolle pelasi yhteistyö, mutta mitä sitä kieltämään, kyllähän se korpeaa jos oma koira toimii muilla paremmin kuin itsellä. Toki eri ohjaajassa on eräänlaista uutuuden viehätystä, mutta peiliin piti meikäläisen vilkaista. Kun otin mallia Aadan superiloisesta asenteesta sain itsekin koiran toimimaan taas paljon paremmin. Olipas hyvä taas huomata että oma toiminta oli mennyt selvästi liian vakavaksi ja koiran mielestä tylsäksi, nyt osaa taas toimia toisella tavalla.


Kapikettu kiitää
Sunnuntaina päätin pitää omista koiristani vapaapäivän sillä ilma oli tukalan kuuma ja koirien oli mukavampi köllötellä omassa varjoisassa tornissaan. Olin ehtinyt kuitenkin sopia muutamat koiratreffit sille päivälle ja ensimmäisenä suuntasin kentälle harjoittelemaan näyttelyesiintymistä serkkuni poikaystävän koiralla. Kyseessä on hieno amstaffinarttu Sara jonka olisi tarkoitus debytoida elokuussa Limingan näyttelyissä. Koira oli mielettömän mukava ja sai nopeasti juonesta kiinni. Kokeilimme huvin ja urheilun vuoksi myös muutamaa agilityestettä ja niistäkin se selviytyi mallikkaasti.


Etualalla Sara, kuva napattu omistajan FB-sivuilta


Tästä suuntasin seuraavaksi Kristan hepojen luo ja pidimme Auroralle Antilla tunnin. Jännitti hieman, sillä Antti on astetta vauhdikkaampi polle mihin pikkuratsastaja on tottunut, mutta huoli oli turha. Antti meni niin hienosti että oksat pois! Se jopa pyöristi kaulaansa ja ravasi oikein rauhallisesti ja vakaasti, kyllä hevoset ovat viisaita eläimiä. Selkeästi se tunsi että nyt on kyydissä pikkuihminen ja osasi käyttäytyä sen mukaan. Toki Aurorakin on kehittynyt hurjasti lyhyen ajan sisällä ja ratsasti todella hyvin.


Tui tui ja seli seli







Kaukametsän Kätkäläinen

Treenasin vielä hieman Kätkän kanssa näyttelyesiintymistä (meillä on edessä Kemin KV 27.7. sunnuntaina) ja oikein mukavalta tuntui. Oona halusi myös tunnin joka oli kyllä melko lyhyt, koska ilma oli niin kuuma. Hevosparka oli ihan hiessä yltäpäältä jo lyhyen ajan sisällä joten päätimme lopettaa kun se meni rennosti ja tahdikkaasti. Loppuilta olikin lähes kokonaan kotona hengailua, Marille kävin kuvaamassa Kertun harkkoja videolle ja otin muutamia kuvia. Jestas että olin uupunut illalla, nukuinkin parin tunnin päikkärit ja vielä kunnon yöunet siihen päälle. Nyt onkin taas energiaa aloittaa uusi viikko johon kuuluu ihan vain lenkkeilyä Reinon kanssa, Rymy saa olla vielä tämän viikon toipilaana kaikelta varalta. Eiköhän siinä tullut tärkeimmät jutut, jatkama taas loppuviikosta!

2 kommenttia: