tiistai 14. helmikuuta 2017

Kisakenttien Kulkuri ja Kaunotar

Viime viikko meni kauan odotetun talviloman merkeissä ja siihenhän tietysti kuului kovasti koirailua. Loman aloitti lauantaina agilitykisat Tornion Kennelkerhon hallilla. Mukaan oli ilmoitettu Kira ja Kätkä ja kenneltypyiksi mukaani tarttui molempien koirien omistajat. Kätkä oli aivan pähkinöinä kun näki Kristan pitkästä aikaa, tuntui että se yritti kaikin keinoin kertoa mitä kaikkea sille kuuluu. Vähän samalla lailla kun pikkulapset sekoaa kun vanhemmat tulevat moikkaamaan kesäleirille :)

Moi äiti, mulla oli kauhea ikävä <3


Vähän jännättiin kuinka Kätkä suhtautuu sitten kisaradalla kun Krista onkin yhtäkkiä mukana. Ensimmäisellä radalla siitä ei huomannut mitään ja helposti se eteni esteeltä toiselle. Kepit olivat vieläkin vähän jäykät mutta yhtäkaikki puhtaat. Lopuksi toisella viimeisellä esteellä itse herpaannuin varman nollan toivossa ja unohdin ohjata. Se kostautui kiellolla ja näin ollen tulokseksi tuli vitonen ja sijoitus 2.

Alla video Kätkän ensimmäisestä radasta




Seuraavana starttasi sitten Kira. Rata lähti oikein mukavasti käyntiin eikä mitään ihmeitä tapahtunut kunnes renkaalla tapahtui joku vipa ja tytteli hyppäsi renkaan sivusta hajottaen sen totaalisesti. Sitä oli ihan turha siinä alkaa korjailemaan ja mentiin loppuun tyylipuhtaalla hylsyllä. Olin tosi tyytyväinen kun koira oli tosi hienosti lähdössä eikä puhettakaan että se olisi siitä mihinkään karkaamassa.

Hienosti räpiköiden :D Hetki ennen renkaan hajoamista.


Seuraava rata oli oikein mukava ja lähdin hyvillä mielin Kätkän kanssa liikkeelle. Nyt huomasin että se rupesi kurkistelemaan että missä Krista oikein on ja kun se sitten bongasi sen A:n harjalta, meinasi jäädä seuraavana esteenä ollut muuri suorittamatta. Onneksi olen oppinut katsomaan koiraa ja huomasin nämä aikeet, tosin aika viime tingassa, ja sain Kätkän takaisin ruotuun. Meno oli melko rauhallista mutta maaliin päästiin nollilla! Se oli sitten viimeinen nolla ykkösluokasta ja menolippu kakkosiin lunastettiin, jes!

Alla video Kätkän nousunollasta




Kiran kanssa sama rata tuntui suorastaan vilahtavan ohi ja ihan viime metreille mentiin nollilla kunnes tein todella typerän huolimattomuusvirheen joka kostautui melkein hylsynä. Onneksi Kira kuuntelee minua huomattavasti paremmin nykyään ja sain sen putkeen sujahtamisen estettyä. Tulos oli siis 5.



Halusin startata viimeisen radan Kätkän kanssa ihan harjoitusmielessä nollakoirakkona ja vähän riskeerata keppien kanssa. Se ei ottanut niitä aluksi, mutta loppuun päästiin taas viitosella. Kiran kanssa lähdin tosi hyvillä mielin viimeiselle koetukselle, keksin nimittäin vahingossa miten saan sen pysymään rauhallisena ennen omaa vuoroa. Leikitin sitä hetken lelulla ja jätin sille lelun kun kuikuilin radalle. Se pirhanahan rauhoittui makaamaan ja jyrsimään lelua ihan onnellisena. Tässä se pysyi tosi rauhallisena ja radalle mentäessä se ei ollut laisinkaan kiihtynyt, pelkästään tarkkaavainen ja innokas. Rata meni loistavasti, tuntui vain että kaikki natsasi! Loppu oli jätetty tismalleen samanlaiseksi kuin edellisellä radalla ja kävimme sen hyvin läpi Karon kanssa, eli suunnitelma oli tehty. Ja suunnitelmahan sitten toimi ja nollalla maaliin! Sijoitus oli 2. Kerrassaan loistava fiilis molemmista koirista, mahtavaa onnistua kovan työn jälkeen.


        Alla Kiran nollarata



Asiat joita olen nyt lähtenyt työstämään Kiran kanssa on kontaktit. Se on viimein oppinut kosketusalustalle hyvin ja se on siirretty nyt sitten kontaktialueille, niin ylös kuin alaskin. Eli ylösmennessä alusta on siinä kohdassa johon haluan että koiran tassut osuvat ja alhaalla sitten maassa niin että koiralle ei tule turhan jyrkkää kulmaa pysäytykseen. Ensin harjoittelimme ihan vain tassukosketusta josta tuli palkka. Kun se selkeästi tajusi mihin haluan sen asettavan etukäpälänsä jatkoimme harjoitusta niin että se saa luvan saatuaan jatkaa kontakti loppuun saakka. Sama tehtiin alasmenon kanssa, ensin pelkkää tassukosketusta ja sitten vasta vaikeutettiin. Näin saadaan varmat ja nopeat kontaktit, se ei enää jää alastulossa himmailemaan liian aikaisin ja tuhlaa siihen kallisarvoisia sekunteja. Tietysti tämä vaatii vielä paljon toistoja ja iänikuista vahvistamista mutta uskon että oikealla tiellä ollaan.

Tyypit treeneissä


Kätkän kanssa ollaan keskitytty myös nuihin alastulokontakteihin. Sillä on treeneissä pysäytyskontaktit joista se saa jatkaa vapautuskäskyllä matkaa. Kisoissa vapautan sen lähes ilman pysäytystä koska se on muuten melkoisen hidas. Koska pysäytyksiä vahvistetaan treeneissä uskon ja luotan että se ei ala loikkimaan kontakteja yli vaikka vähän aikaisemmin sen kisatilanteessa vapautankin.

Ensi viikonloppuna olisi Kiralla kisat Pellossa, kaksi luokkaa jotka starttaamme molemmat sunnuntaina, saas nähdä kuinkä käy! Ainakin me lähdetään pitämään hauskaa, se on varma se.

Seuraavassa postauksessa sitten pitkästä aikaa Reinon kuulumisia, herra Pellehermanni kävi taas hauskuuttamassa yleisöä Oulun kisakentillä ;)

2 kommenttia: