sunnuntai 15. tammikuuta 2017

K & K-tiimi treeneissä

Viime keskiviikkona oli taas viikkotreenien aika Laivakankaan hallilla. Otin aamulla mukaan työpaikalleni Kiran ja Kätkän ja ne osasivat olla tosi hienosti päivän kahvihuoneessa. Toki molemmat pääsevät välistä ulkoilemaan ja pissalle, mutta eipä nuo juuri työpäiviä häiritse, lähinnä tuovat mukavaa vaihtelua kun on ruokatunnilla seuraa :) Työpäivän ollessa ohi, neiti Kira sai päällensä upouuden Back On Track-loimen ettei vilu iske pyllyyn ja eikun menoksi.



Poijat kahvihuoneessa joskus syksyllä (kerjuuhommissa selvästiki!)




Neiti takki päällä

Perille päästyämme lähdimme tietysti ensin lämmittelylenkille ja veikkaanpa että olin ainoa jolle tuli tosissaan kuuma! Neiti ja Herra Herkkis päättivät nostaa yhdessä koossa sellaisen metakan treenikaverien tullessa vastaan että heikompia hirvittäisi. Kaksi pöhköä kun yhdessä keksii jotain niin se on menoa! Hieman hävetti, mutta onneksi ne sitten loppujen lopuksi käyttäytyivät asiallisesti.

Treenien aiheena oli kontaktit ja muistaakseni tänekin kirjoitin kuinka aijon jatkossa tehdä Kätkälle juoksukontaktit koska se mielestäni menettää kontaktiesteillä turhaa aikaa. Siinä hetken valkun kanssa palaveerattuamme päädyin kuitenkin kakskakkosiin, sen verran hyvät perustelut Rauno asialle esitti. Toki hän sanoi että tukee ratkaisussa kuin ratkaisussa, mutta koin että on järkevämpää lähteä pysäytyskontakteihin. Ensinnäkin ne ovat huomattavasti varmemmat ja helpommat kouluttaa. Luulenpa että mulla ei taito eikä pitkäjänteisyys riittäisi juoksareiden opettamiseen. Kun sanoin että pysäytykset ovat niin hitaat, en osannut ajatella kuinka paljon oikeanlaisella koulutuksella niitäkin voi nopeuttaa. Pääasiassa muutenkin sekunnit säästetään radalla oikenlaisella ohjaamisella, ei kontakteilla.


Kätkä kattoo että mitä nyt urpå :D

Ensimmäisiä A:n ylityksiä


Nythän olemme opetelleet koskestusalustaa jotta se voitaisin siirtää kontaktien opettamiseen. Harjoituksissa laitoimme alustan ja palkan A-esteen juurelle ja Rauno oli siellä avustamassa. Kyllä oli muuten herra Kätkällä vauhtia eikä jäänyt himmaamaan alastulossa! Se lensi kuin musta pieni sutti harjan yli, joten ei mitään pelkoa että nämä jäisivät jostain syystä hitaiksi. Nyt vain määrätietoista työtä ja koulutusta että se alustan kanssa ymmärtää missä etutassujen paikka on ja siihen lisäksi vauhti niin hyvä tulee.



Kiralla sama toimi loistavasti, sekin on ollut selvästi hieman epävarma mihin kohtaan sen on pysähdyttävä ja vähän valunut alas kontaktia pitkin. Palkka-alustan oikeaan kohtaan asettaminenkin oli hyvin tärkeää, esimerkiksi Kiran kohdalla alustan oikea kohta oli kaksi ja puoli minun jalanmittaani jotta se saa ihanteellisen ja kroppaa mahdollisimman vähän rasittavan asennon.




Aloin Kirallekin kouluttaa kosketusalustaa joka toimii oivana apuna ylösmenoihin. Se on niin valtavan iso koira että se helposti ottaa virheen nimenomaan ylösmenoilla. Kunhan se ymmärtää alustan idean, on helppo siirtää se kontaktin ylösmenolle ja vahvistaa oikeaa kohtaa. Harjoituksia olemme tehneet nyt kahtena iltana ja eilen tuntui että kyllä ne herneet pikkuhiljaa siellä oikeisiin kohtiin kolahtaa :)

Täysii!!

Ensimmäinen nollarata!


Pitänee katsoa jaksaako huomenna lähteä ajelemaan hallille itsenäisesti treenaamaan, ajatuksissa olisi harjoitella Kätkälle kosketusalustaa nimenomaan muualla kuin kotona. Samalla voisin tehdä myös vähän tuota kontaktien nopeutusharjoitusta.

Muoks. Jaksoin lähteä, tässä pieni video Kirasta:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti