Päätin harjoitella viimeisissä kisoissa vaikeaksi osoittautuneita asioita, eli A:n alle laitoin putken ja yritin jäljitellä kakkosradan alkusuoraa aina kepeille asti. Kisoista en olekaan ehtinyt päivittää, eli kävimme tosiaan Haukiputaalla Thomas Berglundin radoilla katsomassa missä mennään. Positiivista oli se, että Reinolla on selkeästi vauhti kasvanut ja se suorittaa hyvällä draivilla. Miinusta oli muutama herpaantuminen tehtävästä, uusi halli ja uudet kujeet, muuta en tältä koiralta odottanutkaan. Viimeinen rata oli meille jo suhteellisen helppo, mutta etenkin toinen agirata oli melko vaikea. Tässä korostui se että tarvitsemme vielä tosi paljon vaikeampien keppikulmien harjoittelua. Ensimmäiseltä radalta meille tuli hylsy, toiselta 20 ja rapiat ja kolmas oli 8 ja vähän päälle. Nousujohdanteista siis :D Alla vielä kisaradat jotta pääsette kärryille tuosta toisen radan kämmipaikasta.
Hyppyrata:
Toinen agirata:
Eli kepeille "vienti" ei oikein onnistunut, en saanut koiraa hanskaan laisinkaan ja videolta katsottuna homma näyttää ihan nololta :,D En uskaltanut ollenkaan luottaa että se hakisi kepit itsenäisesti ja muka aloin varmistella että noniin, tule nyt ensin tähän näin, just hyvä ja tästä sitten yhessä koos... No ei onnistunu ei! Päätin treeneissä panostaa tähän ja aluksi joka kerta kun kädellä ohjasin että sinne niin, kepeille kepeille, niin Reino jäi vain tuijottamaan kättä että häh? Kattoonko tässä pitää hypätä? Kokeilin sitten niin että en käytä kättä juuri lainkaan, vaan rintamasuunnalla näytän vain että tuonne ja käskytän suullisesti. Tämä onnistui huomattavasti paremmin ja se alkoi hakea keppejä jo mallikelpoisesti. Videolla en ole vielä kovin kaukana lähettämässä mutta en myöskään tunge kilpaa koiran kans keppiväliin. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.
Kokeilin myös toisen esteen takaakiertoa pakkovalssilla mitä monet tekivät kisoissa. Ensin olin liian lähellä hyppyä (ei saatu videolle) ja Reino-parka joutui ponnistamaan melkein paikaltaan. Toisen kerran myöhästyn ohjauksessa ja hypystä tuli kökkö. Kolmannella kerralla se meni jo vähän mallikkaammin. Toisessa kisavideossa näkyy myös että Reino yrittää mennä A:n alla olevan putken sijaan kiipeämään ja ainakin omaan silmään näyttää että itselläni liike kääntyy liian aikaisin jolloin Reiska lähteekin minun mukaan. Treeneissä sain huutaa täysin palkein KIIIPEEEE ja putkeen se vain viiletti ja toisin päin. Tärkeämpää oli se oman kropan käyttö ja asettaminen, siinä piti olla hirmu tarkka. Tässäkin saatiin jo pienen pieniä onnistumisia.
Kaikista huikeinta oli Reiskan kanssa se, että kun treenikaverini ehdotti että jätä koira keppien eteen ja mene itse loppuun odottamaan ja käskytä kepit niin sehän pirhana onnistui! Enpä ois ikinä uskonu! Reino jäi odottamaan kun kävelin keppien päähän ja kun käskytin kepit, se hetken katsoi minua hölmistyneen näköisenä mutta lähti sitten pujottelemaan kuin vanha tekijä. Tämä toistui pari kertaa ja voi taivas olin niin onnellinen!
Kätkän kanssa keskityin lähinnä keppeihin ja keinuun, molemmat alkavat sujua koko ajan paremmin. Onhan se vielä pujottelussa liikaa pää pystyssä, mutta siitä mistä lähdettiin se on parantanut menoaan huimasti. Videolla näkee kuinka sillä välistä kierrokset nousee kaakkoon ja se kovasti koittaa komentaa :)
Rymystä en edes kehtaa puhua. Se ei todellakaan treenannut. Pieni kakkiainen karkasi treenikaverin häkille ärhentelemään ja siinä sivussa käyttäytyi todella sikamaisesti. Tällä kertaa ei minun hermo pitänyt vaan jämptipoika sai painua autoon ja sen "treenit" päättyivät siihen. Onneksi mukana oli kaksi mukavaa koiraa joiden harjoitukset menivät kivasti, huh!
Tällaista täällä, kova motivaatio on tehdä ja harjoitella. Seuraavat kisat ovat vasta aikaisintaan kuukauden päästä, nyt vain harjoitellaan ja vielä kerran harjoitellaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti