perjantai 29. toukokuuta 2015

Mäntti, Pentti ja Reppaska

Eilen oltiin taas porukalla Pellossa aksailemassa Arin ohjauksessa. Hain ensin Kristan kyytille Aavasaksalta ja siitä lähdettiin hakemaan Pentti mukaan. Pahaksi onneksi Carita oli unohtanut tämän päiväisen treenin mutta nou hätä: fiksuna tyttöinä keksittiin C:n kanssa että ei muuta kuin vara-avaimella sisään ja poika mukaan. Matkalla Pelloon Kätkä ja Reino alkoivat jo ihan oikeasti kaverustua ja tämä jos mikä on ihan mahtavaa. Kätkä tahtoo olla sellainen että ensin annetaan turpaan ja kysellään vasta sitten :) Lämppälenkillä koirilla oli valtavan hauskaa, ne juoksivat irti ja etenkin Minnan pikku-Sulo ja Reino päästelivät oikein olan takaa, hullut junnut :)

Ari oli tehnyt meille radan jossa oli teemana irtoaminen. Oli idea että tällä kertaa ohjaaja koittaa liikkua mahdollisimman vähän ja koira irtoaa itsenäisemmin esteille. Minna aloitti urakan ja seuraavaksi pääsi Pentti kokeilemaan.




Kuten videolta näkeekin, alussa piti mennä toisen esteen taakse, merkata se ja lähteä ohjaamaan putkelle. Alussa Pentti kiersi ensimmäisen esteen ja juoksi sen ohi suoraan kakkoselle. Tehtiin kerran niin että jäin ensimmäisen esteen taakse ja pyysin sen yli niin se hiffasi että sekin pitää hypätä. Tämän tyypin kanssa pitänee tehdä harjoituksia niin että kahden tai jopa kolmeen esteen takaa ohjaa sen yli. Treeniä treeniä vain lisää! Vieläkin se tiputtelee rimoja kun sille tulee hätä, mutta hiljaa suhisemalla se keskittyy, hidastaa ja kokoaa itseään enemmän hyppyyn. Oikein kivasti saatiin jo pieniä pätkiä, koko ajan me kehitytään koirakkona.



Seuraavaksi mentiin Kätkän kans hieman muunneltu rata ja äijä oli niin innoissaan ettei tiennyt miten päin se olisi ollut. Hypyt menevät jo varmemmin mutta nyt en aluksi saanut sitä oikein millään putkelle. Ari joutui muutaman kerran näyttämään piten se kroppa laitetaan että koira menee sinne putkeen. Kun käänsin hieman ylävartaloa putkea kohti mutta jalat olivat suoraan sinne minne matka jatkui niin homma alkoi rulata.

Kätkän fiilikset treenin jälkeen olivat likimain tällaiset :) "Kaikkeni annoin!"


Kaukametsän Kätkäläinen 


Viimeisenä otin radalle Reinon joka oli tällä kertaa odottelemassa vuoroaan autossa. Luulen että tämä vaikutti positiivisesti sen keskittymiseen sillä se meni paljon paremmin kuin pitkään aikaan. Se ei kuluttanut turhaan energiaa haukkumiseen ja stressaamiseen vaan makoili kaikessa rauhassa omassa häkissään. Antaapa videon puhua puolestaan, nyt on mamma kyllä tyytyväinen Reppanaan!





"Mamma on aina joskus aika jees kun se antaa mulle nakkia eikä niuhota turhasta!"

Nyt alkaa olla sitä vauhtia ja tekemisen meininkiä! Kyllä pitää sanoa että Sepon neuvoista oli paljon hyötyä. Vaikka tuntuu tosi typerältä sanoa että "jeee, hyvä jätkä" silloin kun se alkaa katselemaan muualle, mutta silloin se heti kiinnittää huomion minuun että ai, niinkö, no toki tulen mukaan ko minua nuin kehut! :)

Oli oikein mukavat treenit, saatiin jälleen kerran valtavasti oppia. Tosi ihanaa että olen viimein löytänyt itselleni lajin joka sopii kuin nenä päähän. Ikinä ei tunnu siltä että ei huvita lähteä harkkoihin, koko ajan voi kehittää itseään ja koiraansa ja parantaa keskinäistä kommunikaatiota ja suhdetta. Nyt kun vielä on kaksi mahtavaa koiraa Reiskan lisäksi, niin tuntuu että kehitys on nopeampaa, sillä joudun koko ajan muuttamaan ohjaustani koiran mukaan. Ja tietysti tämä minun kisavietti saa vastinetta kunhan äijien kanssa päästään radoille näyttämään mistä se kana pissii ;)

Äänestäkäähän taas kerran sivupalkista minkä postauksen haluatte vaihtoehdoista toteutettavaksi! Jos on muita ideoita niin eikun kommentiboxiin vain!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti