Work, Sweat, Feel!

Täällä taas! Karvaiset ystäväni Rymy ja Reino saivat kertoa oman mielipiteensä ja näkemyksensä asioista vaikka en kyllä ihan kaikkea allekirjoitakaan joten nyt on taas minun vuoro :)

Täällä ovat hevoskuviot jääneet hetkeksi vähemmälle ja olen keskittynyt enemmän kotiin, koiriin ja perheeseen. Lisäksi aloitin joulukuun puolessa välissä pienoisen elämäntaparemontin josta olen halunnut olla hissukseen, sillä mulla on turhan usein käynyt niin että innostun, laihdutan ja pläts, sitten homma hajoaa käsiin. En haluaisi jojoilla enää vaan tehdä pysyvän muutoksen ruokailu- ja liikuntatottumuksiini. Aluksi liityin Keventäjät-nettipalveluun joka on minulle jo entuudestaan varsin tuttu. Siinä asetetaan ensin tavoitteet mihin pyritään ja missä ajassa, kirjataan omat tiedot rehellisesti ja aletaan täyttää ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa. Idea on hyvin yksinkertainen, eli merkitsen joka ikisen ruuan mitä syön, palvelu laskee minulle kilokalorit ja kertoo kuinka paljon päivässä saan niitä syödä jotta paino putoaa asettamassani ajassa tavoitteeseen. Kun liikun, merkitsen sen liikuntapäiväkirjaan joka laskee myös kulutetut kalorit jotka vähenevät syödyistä kaloreista. Saan tällöin syödä hieman enemmän jos haluan ilman omantunnon tuskia.

Alku ei sujunut erityisen hyvin, kalorit menivät monta kertaa yli. Oli niin ihana juoda saunaolut tai mässätä hyvää ruokaa yli äyräiden. Olin kuitenkin tällä kertaa itselleni armollinen enkä turhautunut heti alkuunsa vaan yritin vieläkin lujemmin. Tässä vaiheessa Mari innosti minut mukaansa salille ja päätin lähteä puhtaasti sen vuoksi että haluan parantaa istuntaani ratsastaessa. Sattuipa niin että hurahdin treenaamiseen ja nyt olen kulkenut jo useamman viikon ja innostus sen kun kasvaa. Tähän olen lisännyt kävelylenkkien rinnalle juoksun joka oli helppo aloittaa Rymyn kanssa. Se antaa sopivasti vetoapua ja ei tule sellaista äh-en-jaksa-juosta-fiilistä vaan askel on kepeä. Tietenkään tästä ei ole yhtä suuri hyöty kuin ilman koiraa juostessa, mutta tärkeintä mulle on se, että tulee ylipäänsä lähdettyä. Lisäksi saan kaksi kärpästä yhdellä iskulla kun Rymy pääsee vauhdikkaammille lenkeille. Reinon kanssa käymme yleensä juoksulenkin jälkeen palauttavan kävelyn.

Tässä vanha kuva, taitaa olla noin kuusi vuotta sitten napsastu. Uusia saatte ihan kohta!

Tällä hetkellä vietän tipatonta helmikuuta joka kyllä alkoi jo tammikuussa ja se näkyy ehkä selvimmin koko kropassa: turvotus laski tosi nopeasti ja painonlasku nopeutui. Kiloja ei ole näinä lähes kahtena kuukautena tippunut kuin 2,5 mutta senttejä sitäkin enemmän. Vyötäröltä on lähtenyt 12 cm ja tunnen olevani fyysisesti ja psyykkisesti paljon paremmassa kunnossa. Lisäksi syön todella paljon vihanneksia, kalaa, broileria ja naudan- sekä hirvenlihaa. Proteiinirahkat ovat nykyisin yksi suosikkivälipalani, samoin hedelmät. Olen jättänyt entiset herkkuni lämpimät leivät pois lähes kokonaan ja ei ole kyllä ikävä! Onneksi en erityisemmin pidä makeasta joten karkkihyllyn ohitus ei ole tuottanut ongelmia, sipsihylly senkin sijaan :) Sallin itselleni kuitenkin herkuttelupäiviä jolloin syön surutta herkkuja. Arki on kuitenkin se tärkein ja kun se on kunnossa niin saa joskus vähän syödäkin!

Tästä tullaan tavoitteeseeni eli haluan että minusta tulee nopeampi ja notkeampi ohjaamaan Reinoa aksaradalla ja ettei kisoissa vauhti jää ainakaan minusta kiinni. Ratsastaessa kehon hallinta on myös äärimmäisen tärkeää ja jotta harrastaminen olisi niin hevoselle kuin minullekin mukavampaa, täytyy minun tehdä töitä sen eteen.

Tietysti turhamainen saa ja pitääkin olla, nimittäin mikäs sen kivempaa kuin mahtua vaatteisiin ja näyttää hyvältä. Vaateostoksilla on ihan erilaista käydä kun ei tarvitse itkeä sovituskopin armottomissa valoissa omaa kroppaansa. Ei sillä, vielä on paljon tehtävää mutta nyt ollaan oikeilla jäljillä. Tänään taas salille ja pikkuhiljaa myös takaisin hevostelun pariin!