Lähtöön mennessä jännitti aika lailla mutta Lillan totteli kuitenkin hienosti. Se kävi maahan, mutta lähdössä oli joku supermielenkiintoinen tuoksu jota kaikki koirat haistelivat ihan intona, samoin Lillan. Se jäi kyllä paikalleen, mutta ihan vähän valui sivulle nenä maassa. Mietin että alanko niuhottaa asiasta, mutta päätin että en sillä se ei pyrkinyt kuitenkaan minun perääni eikä tehnyt tuhmuuksia. Annoin lähtökäskyn ja sitten mentiin! Hienosti pikkutypy kuunteli ja meni, ainoastaan yhden putken kohdalla tuli pieni epäröinti kun itse kiirehdin liikaa ja otettiin siitä kielto. Muuten ensimmäinen rata meni tosi hyvin.
Tuplaukselle lähdin aivan hyvillä mielin ja jännityskin oli jo laantunut. Lillan oli selkeästi kuumunut edellisestä radasta ja oli nyt totaalisesti sitä mieltä että paikalla ei voinut pysyä. Se kyllä meni ihan hyvin maahan, mutta itse tajusin jälkikäteen että minulla oli nami kädessä jota se lähti seuraamaan kun koitin jättää sen paikalleen. Tästä kun se sai palautteen, otti hän nokkiinsa ja ei suostunut enää millään menemään maahan. Luojalle kiitos Raunosta joka tuli auttamaan, heilutti lelua takana ja sanoi että vapauttaa heti kun se menee maahan. Tästä lähdettiin vauhdilla matkaan ja tehtiin nopea nollarata jolla tuli luokkavoitto!
Toisaalta olin tosi iloinen ja toisaalta harmitti ihan sikana kun lähtö ei onnistunut niin kuin suunnittelin. Pitää kuitenkin muistaa että kyseessä on vielä nuori ja kokematon koira, kyllä me vielä selätetään tämä probleemo vaikka mikä olisi! Radalla Lillan oli kuitenkin hyvin kuuliainen ja kunnolla messissä, se oli hieno huomata. Tästä vain treenaamaan ja epistelemään lisää ja virallisiin mennään vasta kun ollaan oikeasti siihen valmiita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti