keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Hei me agiliidetään!

Takana on taas varsin tapahtumarikas viikko, niin koirailun kuin hevostelunkin merkeissä. Lauantaina meillä oli Kim Berglundin agilityvalmennus johon suuntasimme Minnan ja koirien kera aamupäivästä. Kim ja hänen vanhempansa ovat jo melko tuttuja meille, sillä he olivat meidän kanssa samassa ryhmässä Lee Gibsonin valmennuksessa. Kimin isa Thomas on myös tuomaroinut Reinoa pari kertaa joten häntä kovasti naurattikin kun kysyttiin onko jollakin erityistä ongelmaa esteiden kanssa. Tuuminkin että kyllä se taitaa olla niin että kaikki tietävät meidän probleemon jo ennalta, eli karkailu radalta. Tähän päätimme puuttua hyväksi havaitulla häkittämisellä mihin ei ihme kyllä jouduttu päätymään kertaakaan!


Matkalla reeneihin



Otin Reinon hyvissä ajoin tokoilemaan ja otettiin muutama lämmittelyeste joilla se toimi tosi hyvin. Alussa epäilin että se lähtee hallin toiseen päähän, sillä siellä treenasi toinen koirakko lähtöä ja lelukin ehti pariin kertaan piipata, mutta ei, hienosti Reino keskittyi minun kanssa lähtöön. Rata oli kohtalaisen helppo, vain neljätoista estettä eikä keppejä tai keinua lainkaan mikä sinänsä oli harmi. Meidät oli sijoitettu möllitasoiseen ryhmään jossa kaikki eivät olleet yhtä pitkällä kuin me joten minkä teit. Kokeilin ensimmäistä kertaa myös viskileikkausta ja kyllä, luitte aivan oikein, viskileikkauspa hyvinkin. Tähän liittyy hauska tarina jonka kuulin aikaisemmassa koulutuksessa: kahdella tyypillä oli tullut tinkaa että onnistuuko kyseinen ohjaus ja tästähän oli saatu aikaiseksi oikein vedonlyönti ja palkintona oli mikäs muukaan kuin viskipullo. Tämä pannahinen oli onnistunut ja siitä tuli nimitys viskileikkaus.


Reinoa ei nappaa

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että ohjaan koiran hypylle edestä vastaisella kädellä ja samalla kun se on hyppäämässä vaihdan käden ja jatkan jo matkaa eteenpäin ja koira tulee esteen toiselta puolelta mukaan. Reinolle tämä ohjaus oli toimiva ja helppo joten siinä ei ollut mitään korjaamista. Kontaktilla se pysähtyi tosi hienosti odottamaan ja saatoin rauhassa edetä seuraavalle esteelle. Tässä Kim puuttui ohjaukseeni ja kehotti tekemään erittäin tiukan valssin ennen estettä. Hitsit, nauroinkin että ai pitäiskö sen muka tuosta hypätä, noin pienestä raosta! Juuuu, ilman muuta oli vastaus :) No näin tein ja hitsit että se meni upeasti! Tosi tiukka käännös ja Reino leiskautti esteen yli ja rata jatkui. Lopussa ei oikeastaan ollut sen ihmeempiä, hieman jouduin korjaamaan ohjausta tiukeammaksi ennen putkea ja taas kerran sen vastakkainen käsi oli suuressa roolissa. Mitä tiukemmin vien sillä ja pidän kädet lähellä vartaloa, sen tiukemmin myös koira tekee käännökset, näppärää!

Toisen kerran treenatessa samaa rataa Reino oli hieman hajamielisempi, voi toki johtua katsomoon tulleista Arista ja Annesta, mutta olen silti tyytyväinen että se pysyi mukana eikä karannut heitä katsomaan. Kyllä siitä agilitykoira vielä tulee!

Sunnuntaina ajelin heppailemaan Mellajärveen ja viimeinkin saimme tilaamamme takit! Aivan ihanat softshell urheilutakit joissa luki selässä Mellalahen talli ja edessä jokaisen oma nimi.Jokainen sai valita mieleisensä väri, joko keltamustan, turkoosimustan tai pinkkimustan. Päätin kerrankin ottaa jonkun muun kuin pinkin ja päädyin tuohon keltaiseen joka osoittautui tosi kivaksi. Kaiken lisäksi tilasin sen kokeilematta (hullu!!) mutta se istui just eikä melkein. Nauroinkin että nyt näytetään melko pro-tyypeiltä kun kaikilla on "seuran" takit. Eihän meillä mitään virallista seuraa tietystikään ole, mutta halusimme samanlaiset takit sillä meillä on niin ihana porukka ja mahtava yhteishenki ja tämä ei sitä ainakaan vähennä.


Tämä on niin ihana <3


Mellajärvestä jatkoin Rymyn kanssa matkaa Pelloon avoimiin tokotreeneihin. Meitä oli paikalla ennätyksellisesti neljä ohjaajaa sekä viisi koiraa! Harjoittelimme Rymyn kans ensin vanhoja tuttuja juttuja sekä lisäksi merkkitolpan kiertämistä. Alussa otimme myös porukalla paikalla makuun, itse jäin taas hieman lähemmäksi jotta voisin napata herran kiinni jos se lähtisi seikkailemaan omiaan. Se pysyi tosi hyvin paikalla mutta ahnehdin liikaa ja se pääsi karkaamaan, onneksi se tulee vain suoraa minun luo eikä mene häiriköimään toisia koiria. Pitää muistaa pitää maltti päässä näissä hommissa eikä vaatia vielä liikaa.

Arvatkaas ketä kahta kakaraa kiinnostaa :)

Harjoittelin lopputreeneistä vielä tuota paikalla makuuta ja hienosti meni kunnes kaverin koira alkoi kesken oman harjoituksen tekemään jotain omia juttujaan. Rymy kiinnostui tästä tietysti mahdottomasti ja lähti painelemaan kohti koiraa. Se oli aivan loistavan näköinen kun se huomasi kesken juoksun että voi pirhana, enhän minä tuon vieraan koiran päälle voi vauhdista törmätä niin kuin Reiskaan ja se hyppäsi valtaisalla loikalla Seran yli! Sitten se kääntyi korvat pystyssä nuuskimaan kaveria että kukas se sinä sitten oletkaan :) Voi jestas tuota äijää, se osaa aina välistä yllättää niin hyvässä kuin pahassakin.

Minä osaan, enkö äiskä osaakin?!

Rakas mussukka <3

Alkuviikosta ei ollakaan suuremmin treenailtu, mitä nyt keittiötokoa hieman ja lenkkeilyä. Olen yrittänyt joka toinen päivä käydä yhteislenkin noiden toheloiden kanssa ja se jos joku on vielä Rymmelle haastavaa. Se tietää ettei se saa taluttimessa vetää mutta se meinaa aina unohtua kun Reino kiilaa edelle. Hui, eiköhän se siitä sitkeällä harjoittelulla rupea sujumaan. Mutta se meidän viikosta tällä kertaa, ollaan myöhemmin taas kuulolla, kunhan suunnitelmat varmistuvat kerron enemmän uudesta tulokkaasta tai jopa tulokkaista ;)

Hei, huomatkaas tuossa oikealla sivupalkissa oleva äänestys, luetko blogia rekisteröityneenä- vai anonyymina lukijana! Mulla on muutama ihana lukija joka jaksaa kommentoida ja painella tykkään tai en tykkää nappeja, mutta muuten tuntuu että täällä on aika hiljaista teidän lukijoiden puolelta. Haluttaa siis kovasti tietää että onko lukijoita laisinkaan?

6 kommenttia:

  1. kivan näköisiä nuo "tiimitakit"! :)

    - lämminveriruunan seikkailuja pääset seuraamaan täällä: http://vgbrownboy.blogspot.fi/ -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna, takki on kyllä aivan paras! Kiva blogi sulla, ihana ko on vähän "vanhempienki" blogeja, näin yli-ikäisenä heppailijana kaipailee niitä lukulistalle. Liityinki sulle lukijaksi!

      Poista
  2. Rympy oli kyllä niin letkeä jätkä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon paremmin sitä ei voiskaan kuvailla, letkeä on just oikea sana!

      Poista
  3. On kyllä hienot ja kirkkaan väriset nuo takit. Käyhän vilkasemassa minunkin blogia: http://olipakerranhevonen.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäpä käyn kurkkaamassa!

      Poista