Kesälomaaaa!

Jestas, minun täytyy selvästi ruveta kirjoittamaan useammin, on meinaan taas ehtinyt tapahtua niin paljon että tästä voipi tulla taas vaihteeksi kilometripostaus, pahoitteluni!

Kauan kaivattu ja odotettu loma alkoi sunnuntaina ja siitä lähtien päivät on olleet yhtä lentoa. Maanantaina kävin ratsastamassa Oonan Pablolla, menin itse sillä ekaa kertaa kangilla. Olihan se aivan kuin eri hevonen, se on nyt raspattu ja muutenkin se tuntui toimivan paaaljon paremmin. Mitään ihmeempiä en ruvennut kikkailemaan sillä minulla oli täysi työ istua sen valtavassa liikkeessä, kunto loppui totaalisesti kesken. Hevonen tuntui aivan superhyvältä, mutta jälkikäteen kuvia katsoessani harmitti pirusti kun huomasin oman istuntani puutteet. Ohjat olivat ehkä viisi metriä liian pitkät, jalat ihan liian edessä ja kädet sylissä.

 

Onneksi Oona lupasi tulla huutamaan heti seuraavana päivänä kentän laidalle ja vatsalihaksieni vastalauseista huolimatta kiipesin sinnikkäästi selkään. Sain kyllä sellaista äkseeraamista että oksat pois, mutta istunta tuntui paljon paremmalta. Harmi että siitä ei kauheasti materiaalia saatu, ehkä jossain vaiheessa julkaisen loppuravipätkän minkä Oona sai kuvattua.

Keskiviikkona kävin ratsastamassa myös Aime-ponilla, oli vain niin mahdottoman kuuma ja meistä kumpikaan ei ollut kovin hyvässä vedossa niin kovin ihmeellistä ei meidän meno sillä kertaa ollut. Ponikin keksi säikkyä kaikkea olematonta ja huomasin kesken kaiken tuijottelevani Tumsinia joka riehui tarhassaan ihan sekopäisenä, keskittyminen kunnossa vai kuinka?
Päätin lopettaa melko pikaisesti, sillä koin hyödyttömäksi sekopäisen kentällä pyörimisen ja Aime vaikutti olevan päätökseen enemmän kuin tyytyväinen.

 

Video Pablosta ja Laurasta

Alkuviikosta kävimme Marin kanssa kokeilemassa mitä tuumaa Kerttu, Marin kasvatti, agilityhommista. Se oli ihan mahdottoman rohkean oloinen, meni kaikki esteet tosi hyvällä asenteella ja innolla. Se uskalsi mennä jopa keinun ja putkeen se suorastaan sukelsi. Oli ihana huomata että se nautti hommasta aivan kympillä, mikään ei ole agilityssä mukavampaa kuin katsoa koiran nauravaa ilmettä kun se tekee mielellään.

Kävimme vielä toisen kerran kentällä niin että Reino ja Rymykin olivat mukana ja vuorotellen treenasimme kuka mitäkin. Reinon kanssa harkkasin keinua Geertin ohjeiden mukaan ja leikitin sitä sen suosikkilelulla ja se meni ihan pörröksi koko koira! Kerran se humpsahti alaskin mutta se ei menoa haitannut, uudella draivilla takaisin ja lelun kimppuun. Tämän jälkeen se meni keinun enemmän kuin mielellään, ennenhän se on ollut hieman epämiellyttävää sille ja se on mennyt sinne silkkaa tottelevaisuuttaan. Nyt se meni sinne koska se oli sen mielestä HAUSKAA! Jes, tähän pyrittiinkin. Otimme myös este"neliössä" kiertoharkkoja ja välistävetoja. Näissä ei ollut ongelmaa, joten siirryimme kepeille. Tämä on Reinolle selkeästi haasteellisempaa, eli niitä pitänee treenata oikein tosissaan. Vielä muutamia lähestymisiä putkelle, harjoittelimme eri kulmia ja aika kivasti se sinne jo sujahtaa.

Räyh, syön sen!

Apua!!!

Nyt on piru irti!

Rymyn kanssa otettiin myös keinulla leikkimistä ja sen mielestä se oli selvästi ihan yhtä hauskaa kuin Reiskastakin. Muutama hyppy ja pari putkea ja Rymylle riitti, se on niin vähän harjoitellut ja keskittymiskyky ei riitä vielä kovin pitkälle.

Eilen meillä oli taas Pellon harkat, tällä kertaa ohjaajana oli Ahti. Kunnianhimoinen treenarimme rakennutti meille kolmosluokan radan josta en uskonut ikipäivänä selviäväni. Reino sai aloittaa ja menimme rataa ensin pätkissä. Hyvällä ohjeistuksella ja kovalla yrittämisellä pääsimme radan loppujen lopuksi kunnialla läpi. Kaikista hauskinta oli huomata että Kerttu, joka meni siis vasta kolmatta kertaa yhtään estettä, pääsi radan läpi myös. Se oli niin hauskan näköinen kun se hetken tehtyään selvästi hoksasi mistä on kyse ja spurttaili ihan uudella innolla kun ymmärsi mitä pitää tehdä. Lopuksi sain kokeilla rataa Ahdin valkoisella paimenkoiralla Amorilla, vitsit että oli siistiä! Oli aika huikeaa mennä koiralla jonka tiesi varmasti osaavan niin sai keskittyä täysin omaan ohjaamiseen. Upea koira jonka kanssa sai mennä lujaa!

Tässä Ahtin trio: Hukka, Faro ja Amor, järjestyksestä ei mitään tietoa kun eihän nuita erota!

Tänään on harmillisesti sadekeli, mutta pyhitetään päivä sisähommille ja saan varmaan esteetkin maalattua loppuun niin päästään harkkaamaan puomia ja A-estettäkin kotona. Yritän muistaa päivittää hieman useammin niin ei tulisi niin sekavaa tekstiä, nyt kuitenkin ylös ulos ja lenkille!