sunnuntai 18. elokuuta 2013

Räyh, vinks ja wuf!

Tänään oli meidän ensimmäiset agilitytreenit joihin en lähtenyt mitenkään suurilla odotuksilla. Aavistelin kyllä että Reino ei ihan välttämättä esitä parasta antiaan, mutta se miten se siellä käyttäytyi ylitti pahimmat pelkoni. Se haukkui, vinkui, riehui kuin raivotautinen eikä keskittynyt yhtään. Puoleen väliin asti annoin sille aikaa ja koitin rauhoitella mutta lopuksi meni totaalisesti hermo ja läsäytin sitä persuksille hihnalla niin johan rauhoittui! Tämän jälkeen siihen sai edes jonkunlaisen kontaktin.

Pahoittelut ison takapuoleni ja kauniiden pikkuhousujen rajojen esittelystä, koiraa oli tarkoitus kuvata :)
Ensimmäisenä tehtävänä oli näyttää peruskäskyt istu, maahan ja paikka. Kunhan olin saanut sekoilevan koirani siihen pisteeseen että sille vaikutti käskyjä edes esittää, se teki ne ihan ok. Toisena koetuksena oli mennä hyppy, joka oli siis naurettavan pieni, kunhan koiran nyt tolppien välistä sai niin hyvä. Siinäkin Reiska keskittyi vain vastapäätä olevaan bokseriurokseen jonka se päätti ottaa kurssin arkkiviholliseksi. Kolmannessa tehtävässä renkaan läpi hyppäämisessä se alkoi jo keskittyä, sillä tätä ennen olin ottanut kovat aseet käyttöön ja rengas meni kuin vettä vain!



Kurssin loputtua meidät jaettiin kahteen ryhmään, edistyneemmät treenaa lauantaisin klo 18.00 ja toinen ryhmä tunnin myöhemmin. Ja herran jestas, me päästiin siihen eka ryhmään?! Ehkä minun ei tarvi heittää kirvestä kaivoon tuon koiran kanssa, nyt on viikko aikaa treenata lisää ja ennen kaikkea saada koiraporukkaa kasaan häiriöksi. Onneksi pääsimme Marin kanssa samaan ryhmään, voidaan sitten joskus vaikka kuvailla toistemme suorituksia.

Hei dude, siellä on kuvaaja!!
Hain vielä Rymyn autosta kentälle jossa se oli odotellut Reinon suoritusten ajan ja treenasimme hieman tokoa ja se meni kyllä tosi hyvin. Se malttaa keskittyä hulinasta ja ihmisistä huolimatta äärimmäisen hyvin ja sen hermot ovat aivan toista luokkaa kuin Reiskan, luojalle kiitos siitä!
Kotiin päästyäni ruokin koirat ja hevoset ja lähdin vielä Marin luo iltateelle ja katsomaan päivän mittaan näpsittyjä otoksia ja meinasin ihan oikeasti pissata housuun nauraessani meidän ilmeille, niin koirien kuin ihmisten :) Oli kyllä oikein mukava ilta vaikka vieläkin kyllä hävettää Reinon ja meikän sekoilu siellä agikentällä, niin eiköhän meistä jotain tule Minnan taitavassa ohjauksessa!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti