Ihana päivä! Joni tuli aamulla töistä kotiin joskus kahdeksan maissa ja hetken juteltuamme laitoimme nukkumaan ja niinhän meikäläinenkin nukkui ihan tyyneesti puoleen päivään ja heräsin vasta puhelimen soittoon. Kömysin viimein peittojen alta ja istuin hetken koneella ja tein itselleni aamupalaa. Sitten laiskuus vei taas voiton ja hevosten ruokinnan ja koirien pissatuksen jälkeen vääntäydyin takaisin peittojen alle katsomaan Greyn Anatomiaa. Kolmen maissa päätin nousta kokonaan ylös ja hakea pollet sisälle syömään. Samalla kun muorit mussuttivat heinää, harjasin Lirikan ja laitoin sen valmiiksi. Ilma oli nihkeä ja kuuma, hieman tihkutti vettäkin mutta sehän ei meitä hidastanut! Selkään päästyäni huomasin "ihanan" naapurimme olevan haravoimassa ja trimmeröimässä pihaansa tien vieressä. Huhhahhei, niinpä tietenkin. Lirika pelkää sitä ukkoa muutenkin sillä se on pelotellut sitä eräänkin kerran ohimennessä ja muutenkin se saattaa haistatella ja huutaa törkeyksiä. Ajattelin vain että mitähän nyt tapahtuu, mutta ei, se kajautti vain hyvää päivää?! Oikeasti, ihminen jonka kanssa on ollut todella pahaa naapuririitaa vaikka kuinka monta vuotta, mitä ihmettä? Ehkä sillä on viimeinkin lääkitys kohdillaan tai joitain, tai sitten se on todellakin seonnut lopullisesti, tiedä häntä.
Lirika oli ihan säpinöissä ja ei malttanut kävellä millään kun kiristin satulavyötä, ravia olisi pitänyt päästellä. Ei siinä mitään, ihana että alla on virkeä hevonen jota ei tarvi patistaa liikkumaan. Menimme kentälle ja aloittelimme ihan vain taivuttelemalla ympyräkahdeksikolla ensin käynnissä ja sitten saman tehtävän aikana teimme myös ravisiirtymisiä. Alussa Lirika vastusteli hieman ohjastuntumaan, jos hiemankin otin etenkin vasemmassa kierroksessa kankiohjasta kiinni, se veti pultit eikä suostunut liikkumaan muuta kuin takaperin. Lempeällä kädellä ja rautaisilla pohkeilla pääsimme yhteisymmärykseen suunnasta ja tuntumasta. Laukkatyöskentelyä teimme vain hieman, niin että sain sen liikkumaan rennosti oikein päin, ja lopuksi vielä venyttelyt eteen ja alas. Paljon sokeria kiitokseksi ja taputukset ja sitten lähdettiin takaisin kotiin kävelemään. Lirika yritti taas sitä samaa temppua minkä se keksi viime kesänä: kaikessa rauhassa se käveli pitkin ohjin muka oikeaan suuntaan, mutta supernopeasti se vaihtoi suuntaan kauhealla loikalla ja yritti ryysätä mummolaan sokerivarkaisiin :) Onneksi olin varautunut ja sain sen hanskaan muutamassa sekunnissa ja sekin tyytyi kohtaloonsa enempiä mukisematta.
Tallissa riisuin ja harjasin sen ja nakkasin heinää turvan eteen ja sitten karsinan puhdistukseen. Kun työt oli tehty painuin sisälle ja aloin treenaamaan koiria. Rymyn kanssa aloitettiin maahanmeno-harkat ja hyvin poika sen hiffasikin. Illalla otetaan vielä uudestaan, joka päivä pieni hetki niin homma alkaa pelata. Haisin niin järkyttävästi tallille ja hevosille että oli pakko käydä suihkussa ennen kuin lähdimme Jonin kanssa käymään kylällä kaupassa. Koirat pääsivät tietysti mukaan ja ne olivatkin oikein hienosti omassa kuljetuskopassaan. Tänään en kyllä aijo tehdä mitään muuta kuin hengailla koneella ja katsoa leffoja, olen jotenkin ihan puhki vaikka olenkin vain nukkunut :) Kiva päivä kaiken kaikkiaan, kaikki otukset olivat mukavia ja taas sitä muisti miksi niiden eteen jaksaa raataa vuodesta toiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti