sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Seepra karkuteillä

Viimeinkin tämä meikäläisen hevosteluinto osoittaa elpymisen merkkejä. Mullahan menee tämä ihan kausittain, joskus ei maailmaan muuta mahdukaan kuin koirat, mutta sitten tulee jakso jolloin heppailu pääsee melkein samalle tasolle.

Tiistaina lähdin tallille kera Kristan ja Oonan. Tällä kertaa en halunnut vielä ratsastaa, sillä itselläni oli vielä kisat koirien kanssa illalla ja meikäläisen kunto ei riitä molempiin :) Oona meni ensin Taaken, joka on muuttanut nyt hetkeksi samalla tallille Pablon kanssa sillä se tarvii kaverin kun muut hevoset ovat muuttaneet kesäksi muualle. Jestas että tyypit menivät hienosti! Taakesta näkee että se nauttii kun voi liikkua kunnolla eikä tarvitse varoa pohjaa.

Oona ja Taake treenaa

Laukkakin alkaa olla jo kivalla mallilla, Oona sai kaivettua siitä hienoa liikettä. Puomejakin harjoiteltiin sekä lisäksi pieniä kavaletteja niistähän poika innostui vallan mahdottomasti. Onhan se hauskan näköinen kun se kuitenki aika ajoin sotkeutuu jalkoihinsa, niitä on kuitenkin neljä kappaletta ja koitapa siinä niitä asetella kun laukka on vielä varsin vieras askellaji. Mutta hienoa kehitystä on poika esittänyt!

Sillä välin kun Oona ratsasti, minä pitelin Pabloa jolla oli hieno uusi seepraloimi ötököiden varalle. Se ei näyttänyt herraa liiemmin helpottavan sillä aikansa yritettyään kertoa että sääsket syö, haloo nainen. se päätti ottaa hommat omiin kavioihinsa. Hätkähdin kun se alkoi yhtäkkiä ravistella päätään ihan mahdottomasti ja hups, sinne lensi korvahuppu ja perässä suitset! Ja mitä tekee Pablo? Painelee täysiä kentän toiseen päähän Oonan ja Taaken luo asenteella "ÄITI AUTA!".

Nyt lähti!!

"Äiti ne kiusaa!!"

"Muista sitte mitä mutsi sano, rapsutat sitte kans!"

Ei kai siinä voi kun nauraa ja saalistaa karkuteillä juokseva seepra takaisin. Tästä viisastuneena käveleskelin äijän kanssa ja kyhnytin sitä säännöllisin väliajoin ja tästäkös ruunimus tykkäs!

"Nyt puhut asiaa!"

Taaken jälkeen Oona hyppäsi oman hevosensa selkään ja treenin jälkeen lähdimme Kristan kanssa kohti Kemin kisoja joista erillistä postausta hieman myöhemmin.

Eilen kävimme Kristan kanssa talleilemassa, Oona oli työhommissa joten sain mennä pitkästä aikaa herra P:llä. Tuntuipas taas että olenpas korkealla ennen kuin tottui jättiläismäiseen hevoseen. Pablo oli alusta saakka tosi kevyt kädelle ja pidin itsekin räpyläni rauhassa ja suuhun hyvän tuntuman. Keskityin ratsastamaan jalalla eteen samalla hevosta tukien. Teimme alkuun paljon kolmikaarisia, hieman lisäyksiä diagonaaleilla ja sitten ihan perusravityöskentelyä. Halusin että se on aktiivinen, mutta rento ja olen aika tyytyväinen lopputulokseen.

Hieno herra!

"Kato, oon näin söpis <3"


Yleensä Pablo tahtoo olla sellainen mittarimato, pitkä ja matala, mutta nyt sain pysymään aika mukavasti jo hieman ylempänä. Laukka vasempaan kierrokseen oli meille vaikea, se tahtoo kaatua kovasti oikeita apuja päin ja heittää minutkin ulos istumaan. Muuten se oli niin kiva, oikeastaan kivempi kuin pitkiin aikoihin mulla.

Jos vaikka osais pitää sen pään pystyssä :)



Kehuja hepolle!

Oli niin lystiä ratsastaa, en olisi malttanut lopettaa mutta kun huomasin että itselläni loppuu kunto niin hevonenkin ikään kuin lysähti. Silloin oli oiva hetki antaa pojan ravata pitkänä ja matalana loppuravit ja kiittää hevosta hienosta työstä. Krista meni vielä Taaken ja kyllähän siitä neitosesta on löytynyt kouluratsastaja! Alun hakemisen jälkeen oli mukava katsoa hienoa yhteistyötä ja sitä kuinka hienosti Krista tsemppaa kun vähän välistä vinkkasi jotain sivusta.

Krista ja Taake

Hoidimme hevoset ja Krista jäi vielä tallille ruokkimaan ruunat kun minun piti jo kiirehtiä illan agilityharkkoihin. Meillä on pyörähtäneet käyntiin lauantain harkat omalla kentällä  Minnan johdolla ja vitsit meillä on kiva sakki! Nämä ovat sellaiset hyvän mielen treenit, toki tehdään tosissaan mutta olen jostain syystä koko ajan hymy korvissa, liekkö seura niin kivaa?

Mutta jeps, tällä kertaa oli vähän tätä hevosteluakin, nauroin tässä taannoin Kristalle että kohta ne viskaa minut pihalle Hippola-blogiyhteisöstä kun en ole aikoihin kirjoittanut mitään hevosteluista :)

6 kommenttia:

  1. Kiva postaus ja hienoja kuvia. Pablo... :D Mukava kuula pitkästä aikaa, sultakin kuulumisia. Itsekään en ole jaksanut / ehtinyt kommata. ^ ^'

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenny, mukava ko jaksoit kirjottaa! Herra Pablo on kyllä aika mies :D

      Poista
  2. Hyvältä näyttää meno! :) Ja ihana pablo, alko naurattaan nuo kuvat karkureissulta :'D Niin osuva tuo "äiti ne kiusaa!" tuohon kuvaan ja tilanteeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ella! Juu, kyllä me sitä hihiteltiin, on se vain semmonen tyyppi :)

      Poista
  3. Kiva lukea taas ratsastuspostausta! Hienoja kuvia, varsinki nuo karkureissukuvat:)

    VastaaPoista