Ratsastus on kivaa!

Hitto, meikä on ratsastanut. Ja paljon. Ja en omalla. APUA! Siis, kaikkihan lähti siitä että kysäisin Kristalta että jos tulisin maanantaina moikkaamaan häntä tallille ja katsomaan Kristan uusinta hankintaa. Piti kuulemma ottaa ratsastuskamppeet mukaan ja pääsin kokeilemaan Kristan lämminveriruuna Anttia. Laiteltiin pojat valmiiksi ja lähdettiin kentälle. Antti oli heti alusta sitä mieltä että pään kuuluu olla pystyssä ja kaula kuin kirahvilla ja askeltakaan puhdasta käyntiä hän ei suostu ottamaan. Meni varmaan puoli tuntia ennenkuin uskalsin edes kokeilla ravia sillä olin saada kahdesti turvasta iskun naamaan ja katseltiin toisiamme sielukkaasti silmiin yläkautta. Muutaman hetken se antoi periksi ja pyöristyi jolloin ravi lähti rullaamaan aivan ihanasti! Kun se kuumui, alkoi mahdoton peitsaaminen. Oli miltei mahdotonta saada se takaisin raville, saati pyöreäksi ja kivaksi myös edestä. Lopetin siihen että se meni kaksi kokonaista kierrosta puhdasta ja lennokasta ravia pyöreänä.

Aamulla herätessäni olin niin kipeä ettei tosikaan! Huomasi kyllä että nyt on tullut tehtyä töitä oikein urakalla, toivottavasti Antti ei ollut yhtä kipeä kuin minä. Sovimme uudet tärskyt tallille keskiviikoksi ja aamulla Krista oli kirjoitellut että myös Nooran oli kysellyt haluanko kokeilla hänen Tumsiniaan. No totta mooses, hienon näköinen hevonenhan se on joten ei moisesta kutsusta voinut kieltäytyä! Ajelin tallille yhden maissa ja haimme Kristan kanssa hevoset sisälle ja rappasimme mokomat rapapellet puhtaiksi piehtaroinnin jäljiltä. Otin mukaan oman satulani, sillä olimme Kristan kanssa sopineet että kokeilemme sitä Antille. Vaikka meistä kumpikaan ei satulansovittaja sanan varsinaisessa merkityksessä ole, kummankin mielestä se näytti istuvan oikein hyvin. Viime kerrasta viisastuneena laitoin papparaiselle gramaanit jotta pääsisimme heti alusta asti työskentelemään kunnolla. Antti toimi heti paremmin ja ei kiemurrellut enää pohkeita vasten kuten viimeksi, taisi muistaa pienen läksytyksen mikä siitä edellisellä kerralla seurasi. Se oli muutenkin heti rennompi ja korvatkin olivat tarkkaavaisina taaksepäin. Käynti oli lähes ensiaskelista rentoa ja letkeää eikä gramaaneja tarvinnut juurikaan ottaa käteen kuin hetkittäin. Tänään voitiin säädellä ravia ihan eri tavalla, mutta ajatus oli siinä että hevonen on avuilla pohkeiden ja ohjan välissä ja liikkuu isosti eteen ja johan se liikkuikin! Hieno pappa, enpä olisi uskonut että siitä sellaista liikettä irtoaa. Laukka oli kovin nelitahtista eikä todellakaan säädeltävissä, mutta nyt se pysyi kuitenkin kohtalaisen pyöreänä vaikka vauhtia olikin minuun makuuni hieman liikaa. Tänään ei peitsattu laisinkaan niin paljon kuin eilen, ainoastaan oikein tosissaan kuumuessaan se yritti siirtyä väärään askellajiin.

Toisena ratsuna minulla oli Nooran Tumsin joka tuntui alusta asti tosi mukavalta. Sen kanssa en ehtinyt kovin paljon mitään tehdä, sillä aikataulu oli hieman liian kiireinen. Menin aivan perusaskellajit ja pyrin vain saamaan siitä rennon mutta kuuliaisen. Muutaman kerran se yritti nykiä ohjia kädestä mutta oikein muuta vikaa en siitä keksi. Toki omassa ratsastuksessa oli hurjasti parantamisen varaa, mutta me vasta tutusteltiin toisiimme. Noora pyysi tulemaan toistekin mikä oli tosi kiva juttu, tykkäsin kyllä hevosesta älyttömästi!

Tallilta kiirehdin suoraan kotiin suihkuun ja vaatteiden vaihtoon sillä meillä oli vielä Pellon aksatreenit. Tänään harjoiteltiin erilaisia lähestymisiä ja kulmia putkille, hypylle sekä renkaalle. Lisäksi toisessa päässä hallia menimme jokainen vuorollaan Annen tekemää rataa joka ei aivan helppo ollutkaan vaikka koostui pelkästään hypyistä. Reino oli oikea possu tänään, mikä todennäköisesti johtui siitä että itse olin jokseenkin kireä ja hermostunut ja ihan varmasti se tarttui myös koiraan. Reino varmaan ajatteli että hemmetti, jos sulla ei mamma ole asenne kohdillaan niin hypi keskenäs, minä touhuan ihan muita juttuja. Joko se irronnut ollenkaan tai sitten se irtosi niin hyvin että oli hallin toisessa päässä ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Rataharjoituksessa jouduin laittamaan Reinon jäähylle häkkiin sillä jopa Annenkin mielestä se näytti suorastaan keskisormea ja ei keskittynyt hommaan laisinkaan. Pieni jäähy teki ihan hyvää, mutta eipä meidän loppuharkat kovin kaunista katsottavaa silti olleet. Pitänee kai näitä huonoja päiviäkin olla, onkin ollut niin hyvä treeniputki että ei ihme että nyt se sitten katkesi. Huoh, huomisesta tulee todennäköisesti täysi katastrofi kun lähdemme kokeilemaan sitä jatkoryhmää, kääk! Turhapa sitä on kuitenkaan etukäteen mietiskellä, katsotaan miten menee ja kerron sitten teille nolattiinko me itsemme ja kuinka pahasti :)



Reino näytti just tältä hallilla tänään: "Hähäää, hypi eukko ite, meikä rallittaa!!"