sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kelkkailua ja käristystä

Voiko ihanammin aamu enää alkaa! Aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja lämpötila oli hintsusti plussan puolella. Reiskan käytyä aamupisulla, kävimme tallissa ruokkimassa hevosmuorit. Aamupalan jälkeen lähdimmekin aamulenkille ja käppäilimme mummolaan aamukahville. Oli taas ihan huippu nähdä kuinka pappakin on innostunut koiran "koulutuksesta", tänäänkin yritti Reinoa saada seuraamaan, tosin hieman vaihtelevalla menestyksellä. Siis ihminen joka ei ole KOSKAAN ollut kiinnostunut moisesta hommasta, mennä viipottaa nyt tuon penikan kanssa ihan onnessaan, ihana <3



Vein hevoset ennen kymmentä ulos nauttimaan huikeasta ilmasta ja päätin hieman raivata niille enemmän liikkumatilaa nakkomalla heiniä normaalia kauemmas. Ponin mielestä tämä oli selkeästi paska ajatus, sillä se pyöri vain aidan edessä ja suunnitteli jotain tihutyötä pienessä päässään. Noh, ehdin olla sisällä varmaan puoli tuntia kun Joni huikkasi että sun ponis on karkaamassa paraikaa. Kurkkasin ovesta ja siellähän se oli jo puoliksi pujottanut itsensä portin aitojen toiselle puolen. Oli jokseenkin koominen näky kun se pysähty sen näkösenä että ups, ja kun karjaisin sille että heti takaisin aitaan niin se oikein sievästi ja tottelevaisesti pujahti takaisin. Hullu tyyppi, onneksi kesällä saamme uudet lankkuaidat ja "hieman" tujummat sähköt, luulisi että pysyy tarhassa.

Hei kyllä mä handlaan tän homman ite, mua ei tarvii saattaa

 


Kohta kaatuu

Humpsis, sinne meni!

Onpas mukavaa!

Nyt voi käppäillä syömään

Töihin menin vasta kahdeksitoista ja oli melkoisen kuollutta meininkiä koko päivän, taisi koko Tornio maata krapuloissaan kotona, uskon ma. Eipä siinä, onneksi oli vain neljän tunnin päivä ja töiden jälkeen lähdettiin Jonin kanssa kelkalla läheisen saaren kalakämpälle kärventämään makkaraa tuttavapariskunnan kanssa. Oli oikein leppoisaa ja mukavaa, paitsi meno- ja tulomatka! Olin ihan kauhusta kankea kun istuin kyydissä ja ajaa uskalsin ehkä kilometrin. Milloin minusta on tullut näin pelkuri, kysynpäs vaan?! Vielä kymmenen vuotta sitten (herran jestas, onko siitä jo niin kauan!!) paineltiin sataakolmeakymppiä jäällä ja tehtiin kaikkea hullua, niin nyt ei tarvi olla kuin kuuskymppiä lasissa niin silmät oli tiukasti kiinni ja olin varma että kohta kuolen. Puh, ehkä olen tullutkin vanhaksi.




Supertyylikäs :)

Kotiin kun päästiin, nakkasin pollet sisälle ja siivosin boxit. Nyt sitten hieman datailua ja sitten taidan jatkaa Smallvillen kolmoskautta, mulla on uudestaan menossa tämä sarja ja olen viimeinkin hankkinut viimeiset kaksi kautta! Ja hei, muistakaahan että huomenna on viimeinen päivä osallistua arvontaan, heittäkäähän jotain kysymystä niin saadaan niistäkin toivottavasti mielenkiintoinen postaus aikaseksi!

2 kommenttia: