Eilen lähdin Lirpan kanssa aamulenkille yhdentoista maissa, mamma oli kuin lentoon lähdössä. Päätin ottaa pitkän alkuverkan ja kävelimme Huitaperin vaaraan tietä pitkin noin neljä kilometriä. Meno oli melko hidastempoista, pistin välistä silmät kiinni varmaan puoleksi kilometriksi ja nautin kyydistä. Montuille päästyämme otin tamman tuntumalle ja se hakeutui heti muotoon ja kiipeilimme ensimmäiset mäet käynnissä. Ravilla mentiin pari loivempaa mäkeä ja viimein myös tositosi jyrkkä mäki jonka Lirika jaksoi hienosti. Yritin kovasti tähytä vaaran päällä majailevaa maakotkaa mutta minun tuurillani sitä ei tietysti näkynyt taaskaan missään. Aikamme samoiltuamme lähdimme luontopolkua takaisin pururadalle ja sieltä kentälle jossa hieman laukkasimme ja ravailimme ja sitten kävelimme kotiin. Matkaan meni noin pari tuntia ja lenkin jälkeen päästin molemmat hevoset taas tarhaan.
Sunnuntai menikin muuten lekotellessa, katsoin leffoja ja otin rennosti. Illalla Joni herätti minut kahdeksalta ja olin hetken sekaisin kuin seinäkello ja luulin että on aamu. Kävin ruokkimassa vielä hevoset ja jatkoin sitten unia, miten ihmisellä voikaan riittää unta näin paljon?!
Tänään en lähtenyt ratsastamaan ollenkaan. Hevoset ovat saaneet tyytyä tarhailuun kun itse olen käynyt Torniossa Karon kanssa. Olen ollut päivän shoppailuassistenttina, eli tuonut ja vienyt vaatteita pukukopille ja takaisin :) Itse en ostanut mitään, vaikka ainoa todella tiukka paikka tuli Hööksissä jossa oli niin ihania HV Polon paitoja että hyvä jos ei kuola valunut.
Kotiin tultuani nukuin kolme tuntia (yllätys...) ja kävin vielä kaupassa sekä anoppilassa. Nyt olisi ohjelmassa vielä saunominen ja sitten takaisin nukkumaan :) Älkää kysykö mistä tätä unta riittää, ilmeisesti olen ollut todella paljon liikarasittunut tai jotain.
Mutta nyt öitä kaikille jotka tämän sepustuksen jaksoitte lukea ja palataan huomenna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti