Väsymyksen jälkimainingit

Voi peeveli mikä päivän aloitus!! Olin hyvissä ajoin laittanut kellon soimaan että ehdin aamuksi töihin ja heräsinkin puoli kuudelta. Kävelin keittiöön jossa katsoin kelloa ja hieraisin silmiäni: mitä ihmettä, kellohan on puoli seitsemän! Minun piti olla siis töissä varttitunnin päästä mutta puhelimeni oli mennyt ruotsin verkkoon ja siirtänyt kelloa tunnin taaksepäin. Kamalalla kiireellä laitoin kaikki valmiiksi ja hyppäsin autoon ja ehdin töihin puoli kahdeksaksi. Harmitti vietävästi, inhoan aloittaa päiväni kiireellä ja sekasorrolla.

Onneksi ihanat ystäväni kävivät minua piristämässä ja loppupäivä meni nopeasti sillä asiakkaita kävi todella paljon. Sain soitettua sinne hevosklinikalle ja sovin Lirikalle ajan keskiviikoksi tähystykseen jotta näemme mitä siellä massussa oikein on.

Kotiin ehdittyäni käytin Lirikan kävelyllä, haimme "mummolasta" sokeria ja vietimme mukavan hetken rupatellen "papan" ja Karon kanssa. Lirika oli aivan hassu, nuoli minua takista ja puhisi ja töykki pappaa kaulaan ja poskiin :) Nyt molemmat hevoset syöpöttelevät heinää ja hetken päästä lähden siivoamaan niiden karsinat. Nyt pieni lepohetki, hieman sipsiä ja True Bloodia niin päivän huolet haihtuu (toivon mukaan!) pois!

                                                   Tällaisia kaunokaisia löytyi pihalta!

                                                             
                                                                    Typykät syömässä