Uneton yö

Huh, nyt on takana yksi rankimmista öistä ikinä. Kävin yöllä katsomassa Lirikaa ja siellähän se makoili rauhallisesti karsinassaan joten päätin mennä tunniksi nukkumaan. Seuraavan kerran kun menin talliin se piehtaroi ihan tuskissaan ja eikun taas ulos taluttamaan. Kierrettiin noin varttitunti pihaa ja mentiin takaisin sisälle ja karsinassa sidoin tamman kaltereihin kiinni jotta se ei kävisi makuulle. Juomakippo turvan alle ja itselle heinäpaaleista ja loimista peti käytävälle ja avot! Kuulin koko ajan Lirikan liikkeet ja mahan äänet ja viimein se rauhoittui seisaalleen ja nukuin koiran unta varmaan kolme tuntia siinä heinäpaalien päällä. Kuudelta aamulla totesin tamman olevan sen verran hyvässä kunnossa että uskalsin lähteä takaisin sisälle nukkumaan ja simahdinkin kuin saunalyhty!

Joni oli aamulla käynyt katsomassa hevosen ja se oli kuulemma hörissyt nälkäisenä! Kävin yhdeksän maissa antamassa molemmille pienet heinäsiivut ja palasin takaisin nukkumaan. Nukuin melkein kahteen asti päivää kunnes taas kävin kurkkaamassa hevosten tilanteen. Hyvältä näytti, molemmat saivat taas pienet määrät heinää ja emäntä painui takaisin nukkumaan.

Ennen kaikkea tätä en olisi uskonut kuinka väsyttävää tällainen voisi olla, mutta niin se vaan on että siitä on maalaisromantiikka kaukana kun nukkuu hevosenkarvaisissa loimissa heinäpaalien päällä tallissa ja rukoilee että toinen voisi jo paremmin!

Nyt olen uskomattoman väsynyt, stressaantunut ja itkettynyt ja toivon että kaikki selviäisi viimeistään ensi viikolla Oulussa. Olen henkisesti varautunut siihen että tässä ei välttämättä ole enää kauan yhteistä aikaa, toivon vain että Lirika saisi nauttia ainakin tämän kesän elämästään laitumella.

Joni lämmittää juuri ulkosaunaa jonne pääsen hetkeksi rentoutumaan ja syömään kiukalla paistettua grillimakkaraa, onneksi! Illan päälle pitää vielä siivota karsinat ja valmistaa pellavapuuro molemmille mussukoille, toivotaan että tuleva yö olisi rauhallinen.