Sivut

lauantai 15. syyskuuta 2018

Tää on parasta just nyt!

Voi että oli ihanat treenit eilen! Kaikki olivat harjoituksiin tullessa väsyneitä ja vähän ehkä alamaissakin, mutta kappas kummaa, kotia lähtiessä kaikkien suut taisivat olla hymyssä :) Lillanin kanssa otettiin kisanomainen kapulanpito ja sehän meni loppujen lopuksi oikein mallikkaasti. Olen myös tyytyväinen omaan olemukseen, en auttanut vartalolla enkä kädellä ollenkaan ja Lillan piti kapulan vakaasti ja tarkasti. Se ei myöskään ennakoinut luovutusta mikä oli hieno juttu. Vieläkin se aika ajoin kokeilee tarjota maahan menoa sivulla, mutta Teresan sanoin, sitä saa mitä vahvistaa, eli nyt pitää ruveta palkkaamaan todella avokätisesti sivulla olosta.



Toisena liikkeenä otettiin seuruukuvio myöskin liikkuroituna. Mentiin samalla tavoin kuin tiistain treeneissä, eli minun vasen käteni on vatsan päällä ja oikea saa heilua jo vapaasti. Omasta mielestäni Lillanilla on oikein mukava paikka ja hieno kontakti, yhdessä kohtaa se vain hieman putosi kun se jäi ihmettelemään kiveä jonka vahingossa potkaisin sivuun. Huomaa että olen tehnyt aivan liian vähän liikkuroituna asioita, se on yllättävän haasteellista! Huomaa myös että käännöksiä ei olla juurikaan tehty ja unohdin tehdä täyskäännöksen siihen suuntaan mihin olin alunperin ajatellut, eli koira käännöksen sisäkurvissa. Oli miten oli, olen kyllä tyytyväinen tuohon pätkään sillä siellä tuli liikkeestä pysähdykset, hidas käynti, juoksu, käännökset ja täyskäännös.

Otettiin myös luoksetulo ja edelleen hätäilen turhaan odota-käskyn jälkeen. Nyt pitää vain iskostaa selkärankaan että anna käsky odota, laske kahteen ja lähde liikkeelle vasta sitten. Huomasin tämänkin vasta videolta joten tässä se kuvaamisen hyöty on! Autan vielä vahvasti kädellä että saataisiin pois sen kenguruloikka jota se kovasti koittaa tarjota. Nyt sillä on kuitenkin mukavasti intoa ja halua tulla luokse ja sitä voidaan vahvistaa vielä vauhtitreeneillä.




Otettiin vielä Lillerin kanssa kepit kun oli kuvaaja tarjolla ja ottihan se hienosti ne! Otettiin nyt hihna pois ensimmäisiä kertoja ja se ei silti lähtenyt "laukalle" ja hyppimään keppejä yli. Kyllä se siitä, nyt vain pidetään kepit vielä tässä kulmassa ja haetaan sille varmuutta. Tästä voisi vähentää ohjurit seuraavaksi pois ennen kuin nostaa keppejä ylemmäs ja katsoa mitä se siitä tuumaa.




Kontakteja ollaan myös vahvistettu, olen tehnyt paljon pelkkää alastulon vahvistusta ja kakskakkosessa ollaan tehty myös repimisleikkejä. Jos se lipsahtaa kontaktilta alas, sanon ohoh ja leikki loppuu kunnes se korjaa itsensä takaisin. Myös kontaktien hiippailuun ollaan puututtu niin että olen laittanut heti puomin jälkeen suoran putken ja lelun sen taakse. Näin se ei jää silmästä siihen kiinni, vaan keskittyy etenemiseen. Muutaman kerran se meni kontaktin läpi, mutta tämä on ehdottomasti parempi "virhe" kuin se että se jää hiippailemaan. Itse olin ihan satavarma että kyllä se osaa alastulon loistavasti, mutta kyllä se vain on niin että vahvista, vahvista ja vielä kerran vahvista vaikka se jonkun asian osaisikin.



Kaiken kaikkiaan olen ihan mielettömän tyytyväinen tuohon koiraan, on se vain jotain niin uskomattoman ihanaa <3 Se on niin kiva kaikin puolin, pieni hassu kelpsukka!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti