Juhannus

Juhannuskuulumiset meiltäkin! Perjantaina oli vielä työpäivä, lyhyt onneksi ja pääsin jo kahdeksi kotiin. Joni oli jo päivällä käynyt naapureiden kanssa hankkimassa grillattavaa ja minun iltapäivä menikin siivotessa pihaa ja portaita. Sain jonkun ihme hepulin ja puhdistin jo pari vuotta odotelleen terassin, pesin sen ja roudasin sinne pöydän ja pari tuolia. Pöytäliinan virkaa sai toimittaa vanhat verhot, oikein kivan kesäisen näköistä! Ihanat ruokaiset salaatit odottelivat juomineen jo vieraita ja Marilla ja Matilla olikin mukanaan pihvejä, patonkia ja muuta hyvää. Grillailtiin, chillailtiin ja höpöteltiin ja ainakin meikäläisellä oli kertakaikkiaan ihanaa! Syönnin jälkeen lähdimme heille naapuriin lämmittämään ulkosaunaa ja pelasimme samalla aliasta. Ilta venähti hieman pitkäksi ajatellen seuraavan aamun nousua joka koittikin jo kuudelta!

Pakkasin suhteellisen siistit vaatteet mukaan ja lähdin hakemaan Karoa. Haimme Humun kyytiin ja matkamme Rovaniemen juhannusnäyttelyyn pääsi alkamaan. Alkumatka ei mennyt kommelluksitta (tietenkään kun kyseessä on sählä-Laura) ja Aavasaksalla tankatessa minä pösilö jätin lompakkoni auton katolle ja unohdin sen autuaallisesti kun lähdin ajamaan. Huomasin asian vasta Roissa, eli noin sadan kilometrin päässä, doup! Pakko oli soittaa Jonille että voisiko hän käydä katsomassa olisinko kuitenkin jättänyt lompsan automaatin päälle tai olisiko se tippunut jonnekin lähimaastoon, mutta ei löytynyt. Siinä vaiheessa kun olimme perillä näyttelypaikalla olin hermorauniona ja vitutti niin maan hemmetisti. Yritin keräillä itseni jotenkin ja luojan kiitos onnistuin, kehässä juostiin Hummerin kanssa niin kuin pienintäkään taukoa harkoissa ei olisi ollut. Tuntui että koira suorastaan lensi, se oli kevyt kädelle ja niin mainio että teki mieli rutistaa mokomaa silkokorvaa! Tuomari oli mahdottoman tarkka, ensin koira joutui mittaukseen ja sitten syynättiin hampaita varmaan minuutti tai pari! Tiedän kyllä varsin hyvin että tuomarille ei saa puhua ellei kysytä, mutta kun hän erittäin hämmästyneellä äänellä kommentoi Humun tupla B-hampaita, säikähdin itsekin ja suusta ihan kuin vainvihkaa livahti että olisiko niiden pitänyt lähteä?! Tuomaria hieman hymyilytti tollo kysymys ja hän totesi vain että ei suinkaan :)

Tuomari teki todella perusteellisen tutkimuksen ja huvittavinta oli kun Humu oli aivan kun ei olisi huomannut ollenkaan tunnustelevia käsiä, sen ilme ei värähtänyt edes siinä vaiheessa kun tuomari tunnusteli sen kivekset :) Tarkistuksen jälkeen saimme juosta oikein olan takaa! Mentiin varmaan sata kierrosta, siltä ainakin tuntui, tuntui että kunto loppuu kesken! Kun tuomari viimein antoi arvosanaksi Erinomaisen ja SA:n en ensin edes tajunnut mitä ihmettä tapahtui! Me odotimme korkeintaan Hyvää, sillä Humulla on vielä selvä manttelivirhe joka ei ole tasoittunut, mutta tuomari perusteli päätöstään sillä että koirassa on paljon potentiaalia, kerrassaan loistavasti kehittynyt ikäisekseen ja liike oli niin upeaa katsottavaa että hänellä oli mennyt kylmät väreet mitä kuulemma tapahtuu harvoin! Olimme Karon kanssa aivan sanattomia tästä huikeasta menestyksestä ja odotimme kauhean pulinan keskellä SA-kehää. Siinä kisattiin parhaan uroksen tittelistä ja voi luoja että tuomari meitä juoksuttikin! Kaikista upeinta oli, että sieltä tuli ykkönen ja SERTI! Tästä jatkoimme ROP-kehään jossa tulimme toiseksi. Olimme enemmän kuin tyytyväisiä, päivä onnistui paremmin kuin hyvin. Jopa kadonneen lompakon arvoitus ei jäänyt vaivaamaan niin paljon kuin olisi voinut luulla, oli niin hieno tulos.

Kotiin päästyämme veimme koiran takaisin ylpeälle omistajalleen ja jatkoimme kotiin. Illalla meille tuli Karo helluineen ja naapurin Matti ja Mari. Söimme sipsiä ja joimme olutta sekä pelasimme tietysti aliasta. Oli tosi mukava ilta, mutta aamulla teki hieman tiukkaa herätä vaikka töihin oli vasta kahdeksitoista :)

Tämä päivä onkin mennyt sitten ruuanlaiton ja leffailun merkeissä, huomenna on vapaa ja ajatuksissa olisi käydä Lirikalla kentällä vähän pyörähtämässä, katsotaan mitä siitä tulee!

Toivottavasti teillä kaikilla on ollut oikein mukava juhannus, palaillaan taas seuraavan postauksen merkeissä!

Alla video juhannuksen koitoksesta, minut tunnistaa harmaasta jakusta, mustista housuista ja lettipäästä!