Sivut

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Kirmailua kolmosluokassa

Lauantaina koitti Reinon toinen esiintyminen kolmosten radoilla, tällä kertaa areenaksi valikoitui Tornion Kennelkerhon halli. Pellossa olleet kisat menivät meiltä aivan penkin alle, Reinoa ei kiinnostanut ollenkaan itse agility, tuomari ja toimihenkilöt kyllä sitäkin ennemmän. Muutenkin koko koira tuntui varsin vaisulta ja väsyneeltä, oli itse asiassa tuntunut jo pitemmän aikaa. Kokemusta saimme kuitenkin roppakaupalla ja kyllä sieltä kaksi tulostakin tuli, mutta ne olivat kyllä niin kauheita ja rikkonaisia ratoja ettei niistä osannut oikein iloita. Alla video yhdestä radasta jotta saatte vähän vertailukohtaa siihen miltä homma näytti nyt Torniossa.



Kuten huomaatte, aika kauheaa :) Se siitä, tuota oli ihan turha jäädä suremaan, mitään katastrofia ei kuitenkaan tapahtunut. Otatin Reiskasta kuitenkin verikokeet kaiken varalta jotta saadaan selvyys voiko väsynyt olemus johtua jostakin terveydellisestä syystä. Reino on myös hierottu vastikään, täytynee kuitenkin taas varailla uutta aikaa. Onneksi verikokeista ei paljastunut mitään hälyttävää joten sen suhteen saan olla rauhallisin mielin. Vaihdoin ruuan takaisin Boosterin Basicista Poweriin ja Reino sai viettää melkoisen rauhallista eloa Tornion kisoihin asti.


"Ne otti minun tassusta verta, huija!"

Lauantaina lähdimme siis Karon ja Reinon kera kohti Torniota. Poika oli ihan innoissaan kun näki mihin tultiin, se meni nelivedolla kohti hallia :) Ensimmäinen rataan tutustuminen jännitti, jotenkin vieläkin tuntui että en kuulu muiden kisaajien joukkoon. Kaikki heistä ovat niin kokeneita ja hyviä ohjaajia että suorastaan hirvitti olla siellä mukana. Ensimmäinen rata oli vaikea, alussa oli kunnon ansapaikat joihin mekin Reinon kanssa lankesimme. Tästä saan syyttää ihan vain itseäni, en uskaltanut jättää Reinoa alkuun ja pyytää sitä kahden hypyn takaa aloittamaan, pelkäsin että se alkaisi maleksimaan niinkuin Pellossa viimeksi ja ei keskittyisi agilityyn. Lähdin sen kanssa yhtäaikaa ja oma vauhtini sai sen menemään putkeen vaikka tarkoitus olisi ollut mennä ihan toiselle esteelle. Käytiin me vielä kerran sama putki uusiksi ennen kuin pääsimme jatkamaan. Rata meni muuten aivan sujuvasti, Reino irtosi yllättävän hyvin ja suunnittelemani ohjaukset onnistuivat. Kepeille en jarruttanut tarpeeksi ja Reino taisi mennä niihin vasta kolmannesta välistä. Tämän korjasin kaikessa rauhassa ja loppurata meni jees.


Toinen rata vaikutti onneksi paljon helpommalta kuin ensimmäinen ja olin paljon varmempi omasta tekemisestä jo radan kävelyn aikana. Aika monella kävi hassusti jo kolmannella esteellä, koira sai ilmeisesti liian kovan vauhdin kahden hypyn aikana ja ohjaajan sijoittuminenkin varmasti ohjasi väärälle hypylle ja osan putkeen. Päätin ottaa Reinon tiukkaan otteeseen ja meillepä kävikin niin että taidettiin tehdä sittenkin liian tiukka kurvi sillä rima putosi. Ei annettu tämän haitata vaan jatkettiin menoa. Hienosti poika kuunteli jarrua putken jälkeen ja otti kepit hyvin. Itse vain tukin keppien loppua kohden ihan liian lähelle koiraa ja häiritsin pujottelua, tyhmä minä! Loppu meni kuitenkin kivasti, meinasin vain kolmanneksi viimeisellä hypyllä menettää koiran persjätön aikana mutta onnistuneesti sen sieltä noukin mukaan. Sijoitus oli tällä radalla 11/33, virhepistein 7,06, tuloksia tuli yhteensä 18 kpl.




Vielä oli jäljellä hyppyrata joka vaikutti kävellessä ihan tosi hauskalta! Pitkää linjaa jossa sai juosta. Päätin että tälle radalle lähdetään ihan täysillä. Ainoa pieni jännitysmomentti oli ensimmäinen hyppy joka hypättiin poikkeuksellisesti "väärään" suuntaan. Tästä oli loikka suoraan kohti yleisöä ja pikkusen jänskätti lähteekö Reiska seikkailemaan sinne. Tämän ratkaisin niin että heitin koiran esteelle ja saman tien lähdin juoksemaan kohti putkea jolloin Reinolla tuli kiire perään. Tämä oli oikein jouheva rata vaikka ennen keppejä herra karhukoira päätti että maassa on jotain mielenkiintoista ja sitä piti vauhdissa vähän nuuskaista. Pirhana kun yksi rima tuli alas, muuten mentiin jo suht lujaa! Tulos oli loppujen lopuksi 4/27, virhepisteitä 6,14. Olin tosi, tosi tyytyväinen koiraan ja vähän itseenikin! Oli niin mukavaa kun Reino oli taas normaali oma itsensä eikä perässä vedettävä kivireki.




Hyvillä mielin kotiin, Reinolle paljon herkkuja ja pusuja <3 Koira oli melkoisen väsynyt vielä seuraavaana aamunakin, raukkaparka kun väsyttää itsensä turhalla haukkumisella ja mesoamisella. Stressitaso laskee hitaasti ja sen täytyykin antaa palautua kaikessa rauhassa. Katsotaan nyt miten jatkossa kisaillaan, todennäköisesti keskitymme nyt enemmän laadukkaaseen treenaamiseen, mutta ehkä sitä jotku kisat voisi käydä seku hyppelemässä. Eikait sen tarvi niin vakavaa olla, hauskaahan sinne lähdetään pitämään, kävi miten kävi vai kuinka ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti