Ralli-Reino

Eilen meillä oli taas vaihteeksi Pellon agilityreenit jonne suuntasimme Annen ja Friidan kanssa työpäiväni jälkeen. Reino oli ihan vauhdissa kun huomasi että pakkaan treenikassin, tuntui että se ei nahoissaan pysy. Ilma oli todella lämmin ja hieman huoletti miten koirat jaksavat autossa matkan ajan, minulla kun ei ole ilmastointia autossa. Onneksi hetken ikkunoita auki pidettyämme auto viileni huomattavasti ja pääsimme perille ilman että kukaan sai lämpöhalvausta. Hallille tultaessa päätin heti tehdä oikein hyvän lämmittelyn ja kävimme Reinon kanssa hölkkäämässä ja sen jälkeen vielä venyttelin. Ari oli tehnyt meille tosi hauskan radan, joka menin seuraavasti: suoralla linjalla hyppy, rengas, puomi, este josta takaaleikkauksella jatkettiin putkeen. Putken jälkeen hyppy jossa vastakäännös ja siitä kaarrettiin koko ajan vasemmalle hypäten samalla kolme hyppyä. Viimeisen hypyn jälkeen valssilla A-esteelle, takaaleikkauksella hyppy ja kepit. Vielä yksi hyppy, putkeen, okseri ja hyppy.

Tosi hyvä ratapiirros, heheh. Linjat ei nyt ole kohillaan, mutta että vähän olisitta kärryillä miten se meni.

Alussa kävelin radan huolellisesti ja omasta mielestäni tosi pätevästi suunnittelin miten sen suoritan. Ei se kyllä ihan putkeen mennyt, mutta kyllä siellä alkaa olla jo paljon järkevämpiä linjoja ja ratkaisuja kuin vaikka pari kuukautta sitten. Lisäksi yritin panostaa omaan kehonkäyttööni enemmän, Helenan videoita seuranneena olen huomannut kuinka suuri merkitys sillä ihan oikeasti onkaan. Eli selkeästi paino ja kehon liike sinne suuntaan minne koira on menossa. Kontakteille laitettiin taas makkarat molempiin päihin ja Reino malttoi hienosti odottaa eikä kaahottaa hyppäämällä kontaktialueet yli. Harmillisesti heti ensimmäisellä radalla reväytin vasemman jalan reisilihaksen ja oikean jalan pohkeen, perhana että sattui! Pienen jäähdyttelyn jälkeen sinnikkäästi menin kuitenkin radat, mutta lujaa en voinut mennä.

Rallikohtaus vol. 1500

Reinokaan ei saanut kuin yhden hepulikohtauksen jossa se rälläsi hallia ympäri ja hyppi esteitä ihan omaan tahtiinsa, ei siinä voinut kuin nauraa, niin pöhköltä se näytti! Pääasia että sillä on hauskaa ja että agility on sen mielestä maailman hauskinta hommaa. Kaiken kukkuraksi se tulee nyt tosi mielellään minun luokse takaisin, eli myös mamma taitaa olla myös aika hubaa seuraa ;) Toivottavasti nämä minun kintut nyt paranisivat nopeasti niin pääsisi keskittymään harjoitteluun kunnolla. Jos jollakin on jotain hyviä vinkkejä revähtymien hoitoon niin otan niitä enemmän kuin mielelläni vastaan.

Hieno mies!

Keskiviikkona oli taas Aime-päivä. Menin sen vaihteeksi hackamoreilla sillä edellisenä päivänä raspattiin hampaat. Olipas mielenkiintoinen kokemus, en ole ennen moisia kapineita kokeillutkaan. Aime meni niillä oikein mukavasti, se vain tahtoi olla kovin pitkänä ja matalana edestä koko ajan. En ratsastanut kauaa, sillä oli vielä niin älyttömän kuuma, poniparkakin oli aivan hiessä. Kaiken kaikkiaan mukava ratsastus, ei jäänyt taaskaan huonoa fiilistä.

Vielä olisi yksi päivä töitä jäljellä, sitten alkaisi kauan kaivattu loma! Silloin on aikaa tehdä kotihommia, käydä ratsastamassa ja treenata koiria ja toivottavasti ehdin päivittämään blogiakin, pysykää siis kuulolla!