Ahne hevonen ja haukkuva koira

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille lukijoille! Meillä oli viikonloppu koirien kanssa aktiivinen, lauantaina hyppäsin taas potkukelkan ohjaksiin ja koirat mennä viipottivat tuhatta ja sataa aivan onnessaan. Matkaa kertyi noin kolme kilometriä mikä sinänsä ei ole pitkä lenkki, mutta vauhtia oli koko lenkin ajan aivan valtavasti. Seuraavana päivänä päätin että palauttava kävely voisi olla hyväksi ja ensin aamulla Reino pääsi kiertämään Maijasentien reitin. Onneksi olin ostanut kenkien pohjaan jääpiikit, sillä tie oli aivan peilijäässä, koirakin kulki paljon varovaisemmin kuin yleensä. Lenkin jälkeen koirat hengailivat sisällä ja söivät, Joni keitti kananmunia joista pojat saivat myös omansa. Enpäs ole hetkeen nähnyt koiralla yhtä onnellista ilmettä kuin Reinolla: se nappasi munan kuorineen päivineen ja meni omalle paikalleen mutustelemaan sitä silmät kiinni, kananmuna tiukasti tassujen välissä, ihana tyyppi!

Minun rakkain ja suloisin ystäväni <3

Ruokailun jälkeen pojat menivät takaisin häkkiin ja siivosin tarhasta kakkakikkareet ja tein heinistä mukavan pedin kopin edustalle. Molemmat menivät siihen köllöttelemään ja itse lähdin käymään mummolassa. Tunnin päästä käytin vielä Rymyn lenkillä ja siitä lähdimme poikien ja Karon kanssa vetämään tapakasvatuskurssia Pelloon. Tunti sujui taas todella hyvin, edellisellä kerralla mukana olleet olivat treenanneet kotona ja sen kyllä huomasi. Mahtava nähdä kuinka näinkin "pieni" panostus vaikuttaa koiran (ja omistajan!) käytökseen. Uudetkin pääsivät mukaan varsin vaivattomasti, toivottavasti hekin tykkäsivät. Aika meni kuin siivillä ja kotimatka meni mukavasti tuntia analysoidessa.

Kamera sai Rymyn kuonon näyttämään jotenkin hassulta :)

Hevosten kanssa kävi torstaina hieman hassusti: Lirika oli keksinyt että aidassa ei kierräkään sähkö ja hän kykenee ruokailemaan itse omat päiväheinänsä aidan yli kurottamalla. Mitäs siitä jos muutama porttilanka sinkuu ja kiertyy korvien ympäri kunhan vain saa mahan täytettä. Onneksi Onni sai sen kiinni itse teossa, Onni onnettomuudessa, muhahhaah!!. Pyysin viemään hevoset talliin, mutta Lirika olikin päättänyt että häntä ei niin vain talutetakaan, saati oteta kiinni. Loppujen lopuksi minun oli pakko lähteä Torniosta asti kesken työpäivän saalistamaan kuriton tammani talliin. Sitä ei missään nimessä uskaltanut jättää enää ulos, sillä jos se olisi päässyt tarhasta pihalle, olisi se todennäköisesti saattanut köpötellä maantielle. Kun kauhealla kiireellä ajoin kotiin ja ryntäsin tarhalle, mokomakin ötökkä seistä möllötti täysin tyytyväisenä itseensä ja aivan rauhallisesti antoi pyydystää itsensä kiinni ja laahusti kuin lauhkea lammas perässäni talliin. Ei muuta kuin autoon ja takaisin töihin. Voin kertoa että hieman otti päähän ajaa turhaan ylimääräiset sata kilometriä mutta mitäpä sitä ei lemmikkiensä eteen tekisi.


Kaunis mutta ahne vanha tamma!


 

Tein tässä viime viikolla kamalan havainnon.. olen oikeasti hieman laiminlyönyt koirieni aktivointia josta on seurannut turhautunut koira ja helvetinmoista haukkumista. Nyt viikonlopun jäljiltä koirat ovat olleet todella tyytyväisen ja rauhallisen oloisia ja ensimmäistä kertaa aikoihin en herännyt haukkumiseen puoli seitsemältä aamulla. Itse asiassa olin taas niin reipas että lähdin Reinon kanssa aamulenkille jotta se ei turhaan stressaantuisi ja haukkuisi päivälläkään huvikseen. Rymy on paljon lunkimpi kaveri, se osaa ottaa rennosti ja rauhoittua. Toki sekin illalla pääsee taas käppäilemään, mutta ylimääräiselle aamulenkille on Reinolla enemmän tarvetta.

Pidetään peukkuja että tämä tosiaan tepsii ihan pidemmänkin aikaa, itselläkin kunto nousee taas kohisten kun tulee useampi kävely/juoksulenkki päivässä!

Loppuun vielä pieni kevennys: sain viimeinkin uuden puhelimen joten sillä on tullut kuvailtua aika lailla. Tässä video muutamasta pienen pienestä treenistä jotka ovat tarpeen arjen haasteissa!