Treenausta

Mahtava fiilis, mulla on yksi päivä vapaata, sitten töitä ja ensi viikolla onkin jo melkein loma, niin paljon saa olla kotosalla. Nukuin tänään ihan häpeämättömästi puoli yhteentoista ja loppupäivä olisikin pyhitetty joulusiivoukselle. Messariviikonloppu oli mahtava mutta toisaalta oli mukava palata taas arkeen ja omien koirien kanssa treenaamiseen. Torstaina ajelin poikkeuksellisesti yksin agilitytreeneihin sillä Fannilla alkoi juoksut ja Mari jäi pois. Otin mukaan molemmat pojat ja kun pääsimme perille kävimme taas Reinon kanssa lämmittelyjuoksulenkin jonka jälkeen lähdin opiskelemaan meille kyhättyjä ratoja. Tällä kertaa harjoittelimme melko yksinkertaisilla tehtävillä, perehdyimme kunnolla oikeaoppisen valssin suorittamiseen. Ajoituksen pitää olla todella tarkka, meikäläisellä tahtoo käydä useasti niin että käänny liian myöhään enkä ota muutamaa askelta samalla taaksepäin ja näin ollen vien koiralta tilaa ja se ei pääse etenemään seuraavalle esteelle. Loppujen lopuksi viimeisellä radalla onnistuimme tekemään niin näpsäkän valssin että saimme todella paljon kehuja, jee!

Pojat odottelevat treenivuoroa

Reino meni putkeen paremmin kuin koskaan, Ari tuumasi että siitä on tainnut tulla täysin putkihullu! Olin todella yllättynyt siitä että vaikka Reinon pahin vihollinen Hohtokin oli paikalla, se ei itse radalla antanut sen läsnäolon haitata, eikä se lähtenyt sinne rähinöimään. Ehkä me ollaan vähän edistytty ja koira on todennut että radalla olo voittaa kavereille räyhäämisen. Rymy sai taas harjoitella perusnäyttelyjuttuja ja se käyttäytyi oikein kivasti. Reinonkin kanssa harjoittelimme myös tottista ja voi taivas miten hyvin se seurasi pitkän pätkän! Jätkä sai oikein kunnolla herkkuja ja rapsutuksia palkinnoksi, oli se hieno! Saimme joulun kunniaksi myös glögiä, julmustia ja piparkakkuja, oli tosi mukava tunnelma. Harmi että nyt tulee joulutauko, olisin itse ihan treenivireessä.

Eilen kun tulin töistä Joni kertoi Rymyn satuttaneen tassunsa, sillä oli takajalan anturassa kunnon vekki. Otimme pojat sisälle ja katsoin tassun ja olihan se aika kauhea. Kysäisin heti eläinlääkäriltä lähdemmekö tulemaan saman tien vai mitä tehdään? Pekka sanoi että jos se ei vuoda, niin se menee kyllä itsestään kiinni mutta todennäköisesti antibiootit voisivat olla kohdallaan. Katsotaan jos saisimme ne tänään hakea Pellosta tai sitten huomenna täältä apteekista.

Lirika ja Mira ovat nautiskelleet lauhemmista keleistä ja tarhailleet pitkiä päiviä. Lirika on etenkin vaikuttanut todella levolliselta ja tyytyväiseltä, rutiinit ovat kunnossa ja mikään ei stressaa niin eiköhän se mummeli jaksa vielä pitkään.

Tähän loppuun haluan vielä lisätä ihan mahtavan videon meidän agilityohjaajaltamme Arilta, koira menee niin hienosti! Tuohon kun itsekin joskus pääsisi niin olisin onneni kukkuloilla!

https://www.youtube.com/watch?v=1Eep5ldzuwQ